Ero sivun ”Länsiranta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Historia: Lauseen ymmärettävyyden parantamiseksi lisäsin 'alkoi' sanan lauseeseen. Muutin myös sanan 'maksanut' kieliopillisesti paremmin lauseeseen sopivaan muotoon 'maksaneet'.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Title-tagi.
Merkkaus:  wikitekstimuokkaus 2017 
 
(27 välissä olevaa versiota 16 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee Jordanjoen Länsirantaa. [[Länsiranta (Kuortane)|Länsiranta]] on myös kylä Kuortaneella ja Turun [[IX kaupunginosa (Turku)|IX kaupunginosasta]] käytetty nimi.}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee Jordanjoen Länsirantaa. [[Länsiranta (Kuortane)|Länsiranta]] on myös kylä Kuortaneella ja Turun [[IX kaupunginosa (Turku)|IX kaupunginosasta]] käytetty nimi.}}
[[Tiedosto:We-map.png|thumb|right|240px|Jordanvirran Länsirannan kartta]]
[[Tiedosto:We-map.png|thumb|right|240px|Länsirannan kartta]]


'''Länsiranta''' ({{k-ar|الضفة الغربية|aḍ-Ḍiffa l-Ġarbiyya}}; {{k-he|יהודה ושומרון|Yehuda veShomron}}) on historiallisen Samarian ja Juudean käsittävä alue [[Palestiina (alue)|Palestiinassa]]. Länsirannan pinta-ala on 5 607 km². Se syntyi poliittis-maantieteellisenä käsitteenä [[Israelin itsenäisyyssota|Israelin itsenäisyyssodan]] (1948–1949) tuloksena, ja käsitti sodassa [[Jordania|Jordanian]] miehittämän [[Jordan (joki)|Jordanjoen]] länsirannan, jota YK oli kaavaillut tulevan arabivaltion osaksi. Jordanian miehittämä alue oli kuitenkin YK:n suunnittelemaa Länsirantaa pienempi. Alue vaihtoi uudelleen omistajaa, kun [[Israel]] [[Kuuden päivän sota|kuuden päivän sodassa]] vuonna 1967 miehitti sen.
'''Länsiranta''' ({{k-ar|الضفة الغربية|aḍ-Ḍiffa l-Ġarbiyya}}; {{k-he|יהודה ושומרון|Yehuda veShomron}}) on alue [[Lähi-itä|Lähi-idässä]], historiallisen [[Palestiina]]n alueella. Nimi tarkoittaa [[Jordan (joki)|Jordanjoen]] länsirantaa. [[Jordania]] valtasi alueen vuosien 1948–1949 [[Israelin itsenäisyyssota|Israelin itsenäisyyssodassa]], ja [[Israel]] miehitti sen vuonna 1967 käydyssä [[Kuuden päivän sota|kuuden päivän sodassa]]. Länsirannan pinta-ala on 5&nbsp;607 km². Vuodesta 1994 osissa Länsirantaa on toiminut rajoitettu [[palestiinalaishallinto|palestiinalaisten itsehallinto]]. Arabit katsovat, että Itä-Jerusalem kuuluu Länsirannan alueeseen, mutta Israel on liittänyt sen [[Jerusalem]]in kuntaan ja talousalueeseen. Alueella asuu 1&nbsp;873&nbsp;476 ihmistä, joista valtaosa on [[Palestiinalaiset|palestiinalaisia]] arabimuslimeja, joista monet asuvat suurissa ja köyhissä [[pakolaisleiri|pakolaisleireissä]]. Loput ovat pääosin [[Juutalaiset|juutalaisia]], jotka ovat muuttaneet alueelle Israelin [[Miehitys|miehitettyä]] sen takaisin kuuden päivän sodassa. Alueella asuu yhteensä noin 240&nbsp;000 [[Juutalaissiirtokunta|juutalaissiirtokuntalaista]] Israelin valtion taloudellisesti tukemissa siirtokunnissa.<ref name="ce">{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimike=[http://www.bartelby.com/65/we/WestBank.html The Columbia Encyclopedia, Sixth Edition: West Bank] | Sivu = | Selite= | Julkaisija=Columbia University Press | Vuosi= 2001-05| Tunniste= }}</ref>
Alueesta noin 60&nbsp;% on arabiasukkailta suljettua siirtokunta-, sotilas-, turvallisuusvyöhykettä. Palestiinalaishallinnon alaisuudessa on noin 20&nbsp;%.<ref name="el_pais">http://www.elpais.com/articulo/internacional/43/anos/hechos/consumados/elpepiint/20100317elpepiint_2/Tes</ref> Alueen pääkaupunki on [[Ramallah]] ja suurimmat kaupungit ovat [[Hebron]], [[Nablus]], [[Betlehem]] ja [[Jeriko]].


Vuoden 1993 Oslo II -sopimuksen nojalla alue jaettiin kolmeen vyöhykkeeseen. A-alueella toimii [[Palestiinalaishallinto|Palestiinan itsehallinto]], B-alueella yhteishallinto, ja C-alue on pääosin Israelin hallinnon alainen. Israel on liittänyt kuuden päivän sodassa miehittämänsä Itä-Jerusalemin [[Jerusalem]]in kaupunkiin eikä pidä sitä Länsirannan osana. Länsirannasta noin 60&nbsp;% on arabiasukkailta suljettua siirtokunta-, sotilas-, turvallisuusvyöhykettä. Palestiinalaishallinnon alaisuudessa on noin 20&nbsp;%.<ref name="el_pais">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.elpais.com/articulo/internacional/43/anos/hechos/consumados/elpepiint/20100317elpepiint_2/Tes | Nimeke = 43 años de hechos consumados. | Tekijä = Muñoz, Juan Miguel | Ajankohta = 17.3.2010 | Julkaisu = El País | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> Alueen pääkaupunki on [[Ramallah]] ja suurimmat kaupungit ovat [[Hebron]], [[Nablus]], [[Betlehem]] ja [[Jeriko]].
[[YK]], [[Euroopan unioni]] ja [[Arabiliitto]] pitävät siirtokuntia laittomina. Toisin sanoen kansainvälinen yhteisö katsoo Israelin [[Miehitys|miehittävän]] niitä.<ref name=":0" /> Länsirannan kysymys on osa [[Israelin–Palestiinan konflikti|Israelin–Palestiinan konfliktia]]. Noin puolet israelilaisista kannattaa Länsirannan osien [[Annektoiminen|liittämistä]] Israeliin.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11389332|nimeke=Israelissa tuhannet vastustivat suunnitelmia Länsirannan alueiden haltuunotosta|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-06-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


Länsirannalla asui vuonna 2021 noin 3 miljoonaa ihmistä. Heistä noin 2,5 miljoonaa oli arabimuslimeita, jotka viime vuosikymmeninä ovat identifioineet itsensä [[Palestiinalaiset|palestiinalaisiksi]] erotuksena muista arabeista. Monet heistä asuvat suurissa ja köyhissä [[pakolaisleiri|pakolaisleireissä]]. Asukkaista noin 0,5 miljoonaa oli juutalaisia, ja lisäksi noin 240 000 juutalaista asui Itä-Jerusalemissa. Juutalaisista asukkaista valtaosa on muuttanut Länsirannalle vuoden 1967 jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.cia.gov/the-world-factbook/countries/west-bank/#people-and-society|nimeke=West Bank|julkaisu=The World Factbook|julkaisija=CIA|viitattu=31.10.2023}}</ref>
Länsirannasta käytetään myös nimitystä Cisjordania, joka tulee [[latina]]sta ja tarkoittaa "tällä puolen Jordania". Nimi Cisjordan on käytössä useimmissa [[romaaniset kielet|romaanisissa kielissä]]. Länsirannan vastakohtana puhuttiin ennen Transjordanista, nykyisestä Jordaniasta. Ne israelilaiset, jotka katsovat alueen kuuluvan Israeliin kutsuvat sitä usein historiallisilla [[Juudea]]n<ref>[http://www.questia.com/read/117026550 Encyclopedia Article Title: Judaea. Encyclopedia Title: The Columbia Encyclopedia, Sixth Edition.]</ref> ja [[Samaria (alue)|Samarian]]<ref>[http://www.questia.com/read/117043827 Encyclopedia Article Title: Samaria. Encyclopedia Title: The Columbia Encyclopedia, Sixth Edition.]</ref> nimillä.<ref name="ce"/>


[[YK]], [[Euroopan unioni]] ja [[Arabiliitto]] pitävät Länsirannan siirtokuntia laittomina,<ref name=":0">{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/a/3-9439731|Nimeke="Ehkä"-sana hämmentää Trumpin hallinnon Israel-linjauksessa – Onko Yhdysvaltain asenne muuttumassa?|Tekijä=Mattila, Risto|Julkaisu=Yle Uutiset|Ajankohta=3.2.2017|Viitattu=16.2.2017}}</ref> mutta asiasta ei ole kansainvälisen tuomioistumien päätöstä.<ref name="Nimetön-20231105095117">{{Kirjaviite|Tekijä=International Court of Justice|Nimeke=Legal Consequences of the Construction of a Wall in the Occcupied Palestinian Territory- Advisory Opinion of 9 July 2004|Vuosi=2004|Julkaisija=International Court of Justice|Isbn=92-1-070993-4|www=https://www.icj-cij.org/sites/default/files/case-related/131/131-20040709-ADV-01-00-EN.pdf}}</ref> Länsirannan kysymys on osa [[Israelin–Palestiinan konflikti|Israelin–Palestiinan konfliktia]].
Pohjois-Länsiranta on viljavaa alueetta, jossa kasvatetaan oliiveja ja hedelmiä. Pienet perheyritykset valmistavat myös muun muassa sementtiä ja tekstiilejä vaikka investoinnit alueelle ovat olleet vähäisiä. Alue on riippuvainen Israelin alueella olevista työpaikoista. Alueen taloudellinen kehitys on ollut hidasta resurssien puutteen ja arabien ja juutalaisten välisten yhteenottojen vuoksi.<ref name="ce"/> Nykyisellä [[Donald Trump|Donald Trumpin]] hallinnon alaisuudessa työskentelevällä [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] Israelin suurlähettiläällä on kummisiirtokunta Länsirannalla.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-9513355|nimeke=Yle Israelin siirtokunnassa Länsirannalla: "Trumpin hallinto on parempi kuin ehkä mikään muu tätä ennen"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-03-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Trump kannattaa [[Kansainvälinen oikeus|kansainvälisen oikeuden]] vastaisesti siirtokuntien ja muiden strategisesti merkittävien alueiden liittämiselle Israeliin.<ref name=":3" />


== Historia ==
== Historia ==
[[Tiedosto:UN_Palestine_Partition_Versions_1947.jpg|pienoiskuva|[[Yhdistyneiden kansakuntien Palestiinan jakosuunnitelma]] 1947.]]
[[Ottomaanit|Osmanien]] menetettyä Lähi-idän alueensa [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]], sen hallinta jaettiin Britannian ja Ranskan kesken niin, että Syyrian hallinta jäi Ranskalle ja Britannia otti mandaatikseen Irakin lisäksi Palestiinaksi nimetyn alueen, johon luettiin mukaan myös nykyinen Jordania. Britannia hallitsi sitä mandaattialueenaan [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] loppuun saakka.


YK:n suunnitelman mukaan Britannian mandaatti jaettaisiin kahdeksi itsenäiseksi valtioksi sen jälkeen, kun siitä oli erotettu mandaatista 80 prosenttia käsittänyt alue [[Transjordania]]<nowiki/>ksi. Suunnitelman mukaan Jerusalem ei olisi kuulunut kumpaankaan valtioon vaan olisi ollut kansainvälisessä valvonnassa.
Länsiranta kuului aiemmin yhteen muun historiallisen Palestiinan kanssa, joka nykyään muodostaa Israelin valtion. [[Ottomaanit|Ottomaanien]] menetettyä Lähi-idän alueensa [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Palestiinasta tuli [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] [[Palestiinan brittiläinen mandaatti|mandaatti]], jota se hallitsi [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] loppuun saakka. Sodan jälkeen Palestiinassa asuville [[juutalaiset|juutalaisille]] ja [[arabit|arabeille]] alettiin suunnitella itsenäisyyttä. YK:n suunnitelmassa mandaatti jaettiin kahtia; juutalaiset saivat Israelin ja arabit alueen, johon kuuluivat muiden muassa Länsiranta ja [[Gaza]]. Suunnitelman mukaan Jerusalem ei olisi kuulunut kumpaankaan valtioon, vaan se olisi ollut kansainvälisessä hallinnossa. Välittömästi tämän jälkeen [[islam]]ilaiset naapurimaat [[Israelin itsenäisyyssota|hyökkäsivät]] Israeliin. Kun sota oli ohi, Israel ja sen islamilaiset naapurit jakoivat Palestiinan arabien maat. Länsirannan sai Jordania, Gazan [[Egypti]]. Jerusalemin vanha kaupunki joutui Länsirannan osana myös Jordanialle, mutta sen länsipuolelle syntyneet, etupäässä juutalaisten asuttamat esikaupungit Israelille, jonka alueeseen täten tuli Jerusalemin kohdalle Länsirannan sisään työntyvä kieleke.


=== Israelin itsenäisyyssodan jälkeen ===
Jordania miehitti Länsirannan sodan lopussa 1949 ja liitti sen virallisesti itseensä 1950, mutta ainoa maa maailmassa, joka tunnusti liitoksen, oli Iso-Britannia. Niinpä Länsirannan ei voida kansainvälisen oikeuden mukaan sanoa missään vaiheessa olleen laillisesti osa Jordaniaa, vaikka maa sitä hallitsikin. Suurehko määrä Palestiinan arabeja jäi sekä Israelin että Jordanian hallitsemille alueille, Länsirannalle kuitenkin selvästi enemmän. Jordania nostatti mielellään palestiinalaisissa katkeruutta ja vaatimuksia Israelin hallitsemien alueiden arabeille palauttamiseksi, mutta kansainvälinen yhteisö hyväksyi yleisesti Israelin laillisiksi rajoiksi sen hallussa sodan jälkeen olleet alueet.
Välittömästi Israelin julistauduttua itsenäiseksi naapurimaat [[Israelin itsenäisyyssota|hyökkäsivät]] Israelin kimppuun tarkoituksena tuhota sen itsenäisyys. Kun aselepo solmittiin, Israelin haltuun jäi YK:n jakosuunnitelma osa Palestiinasta. Länsiranta jäi Jordanian miehitykseen ja Gaza [[Egypti|Egyptin]] haltuun. Jerusalemin vanha kaupunki jäi Jordanialle, mutta sen länsipuolelle syntyneet, etupäässä juutalaisten asuttamat esikaupungit Israelille.


Jordania oli miehittänyt Länsirannan sodan lopussa 1949 ja liittänyt sen virallisesti itseensä 1950, mutta ainoa maa, joka tunnusti liitoksen, oli Iso-Britannia. Arabeja jäi sekä Israelin että Jordanian hallitsemille alueille. Kansainvälinen yhteisö hyväksyi yleisesti Israelin laillisiksi rajoiksi sen haltuun sodan jälkeen jääneet alueet.
[[Kuuden päivän sota|Kuuden päivän sodassa]] 1967 Israel valtasi Länsirannan ja alkoi miehittää sitä. Näin sen hallussa oli koko vanha Palestiinan mandaatti lukuun ottamatta sen Jordan-virran itäpuolella ollutta osaa - nykyistä Jordanian valtiota (80&nbsp;% mandaatista). Arabimaiden ja eräiden muiden islamilaisten maiden perustama ja rahoittama palestiinalaisten vapautusjärjestö [[PLO]] alkoi terrorisoida Israelia Länsirannan ja Gazan itsenäistämiseksi sekä Israelin tuhoamiseksi. Myöhemmin, vuonna 1988 Jordania luopui kaikista vaatimuksistaan Länsirantaan PLO:n hyväksi.


[[Kuuden päivän sota|Kuuden päivän sodassa]] 1967 Israel valtasi koko Länsirannan. Arabimaiden ja eräiden muiden islamilaisten maiden perustama ja rahoittama palestiinalaisten vapautusjärjestö [[PLO]] turvautui terrorismiin Israelia vastaan tavoitteena sen tuhoaminen. Vuonna 1988 Jordania luopui vaatimuksista Länsirantaan PLO:n hyväksi.
[[Oslon sopimus 1993|Oslon sopimuksessa]] Israel sitoutui vetäytymään osasta Länsirantaa. Tästä huolimatta Israel häätää edelleen palestiinalasia kodeistaan, ja purkaa näiden talot.<ref name=":1" /> Yleensä talot puretaan erittäin lyhyellä varoitusajalla, vain muutaman tunnin.<ref name=":1" /> Taloja puretaan, vaikka asukkaat olisivat jo maksaneet Israelille sakkoja siitä, että he asuvat Israelin miehittämällä alueella.<ref name=":1" /> Asukaat ovat toisinaan yrittäneet tuloksetta todistaa, että he asuvat suvuiltaan perimillään mailla, mutta sillä ei ole aina vaikutusta purkupäätöksiin.<ref name=":1" />

Oslon sopimuksessa 1993 Länsiranta jaettiin kolmeen alueeseen. Alueelle on muuttanut juutalaisia siirtolaisia, jotka ovat joutuneet konfliktiin arabiväestön kanssa.<ref name=":1">{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/a/3-9513355|Nimeke=Yle Israelin siirtokunnassa Länsirannalla: "Trumpin hallinto on parempi kuin ehkä mikään muu tätä ennen"|Tekijä=Taussi, Sari|Julkaisu=Yle Uutiset|Ajankohta=18.3.2017|Viitattu=18.3.2017}}</ref>

=== Alueen talous ===
Pohjoinen Länsiranta on viljavaa aluetta, jossa kasvatetaan oliiveja ja hedelmiä. Pienet perheyritykset valmistavat sementtiä ja tekstiilejä, vaikka investoinnit alueelle ovat olleet vähäisiä. Alue on riippuvainen Israelissa olevista työpaikoista. Taloudellinen kehitys on ollut hidasta resurssien puutteen ja arabien ja juutalaisten välisten yhteenottojen vuoksi.<ref name="ce">{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimike=West Bank|Vuosi=2001-05|Julkaisija=The Columbia Encyclopedia, Sixth Edition, Columbia University Press|Tunniste=|www=https://web.archive.org/web/20050518093802/http://www.bartelby.com/65/we/WestBank.html|www-teksti=Arkistoitu 18.5.2005}}</ref>


== Siirtokunnat ==
== Siirtokunnat ==

<mapframe width="250" height="300" latitude="31.89" longitude="35.2" zoom="8" text="Länsirannan A-alue sinisellä, B-alue punaisella ja C-alue vihreällä.">
[
{
"type": "ExternalData",
"service": "geomask",
"ids": "Q6974492",
"properties": {"fill":"#ffffff", "fill-opacity": 0.8, "stroke": "#ff0000", "stroke-width": 0}
},

{
"type": "ExternalData",
"service": "geoshape",
"ids": "Q12411604",
"properties": {"fill":"#0000ff", "fill-opacity": 0.7, "stroke": "#0000ff", "stroke-width": 0, "title": "A-alue"}
},

{
"type": "ExternalData",
"service": "geoshape",
"ids": "Q85970828",
"properties": {"fill":"#ff0000", "fill-opacity": 0.7, "stroke": "#ff0000", "stroke-width": 0, "title": "B-alue"}
},

{
"type": "ExternalData",
"service": "geoshape",
"ids": "Q6974492",
"properties": {"fill":"#00ff00", "fill-opacity": 0.7, "stroke": "#00ff00", "stroke-width": 0, "title": "C-alue"}
}
]
</mapframe>


{{Pääartikkeli|[[Juutalaissiirtokunta]]}}
{{Pääartikkeli|[[Juutalaissiirtokunta]]}}
[[Tiedosto:Anti-Israel_Protest_45758_(14807769181).jpg|pienoiskuva|Kaikki eivät hyväksy YK:n vaatimaa kahden valtion ratkaisua (mielenosoitus vuonna 2014).]]
Vuoden 1967 voittonsa jälkeen Israel alkoi hyödyntää valloittamiaan alueita. Itä-Jerusalem liitettiin Jerusalemin kaupunkiin ja sitä alettiin hallita muusta Länsirannasta erillään. Pian sinne alkoi muuttaa israelilaisia. 1970-luvulla Israel alkoi perustaa [[Juutalaissiirtokunta|siirtokuntia]] Länsirannalle, aluksi vain vähän, mutta sitten yhä enemmän. Näihin siirtokuntiin muuttaneet juutalaiset saivat omistukseensa merkittävän osan alueen maa-alasta. Suurimmat siirtokunnat [[Ma'ale Adumim]], [[Modi'in Illit]] ja [[Ariel (kaupunki)|Ariel]] ovat kymmenien tuhansien asukkaiden kaupunkeja. Israelilaisia arvioidaan asuvan vuonna 1967 miehitetyillä alueilla noin puolisen miljoonaa, joista Itä-Jerusalemissa noin 200&nbsp;000.<ref name="el_pais"/> Monet juutalaissiirtokuntalaiset ovat syvästi uskonnollisia, ja he uskovat alueen olevan Jumalan juutalaisille antamaa luvattua maata.<ref name="el_pais"/>
Vuoden 1967 jälkeen Israel liitti Itä-Jerusalemin Jerusalemin kaupunkiin, sitä alettiin hallita muusta Länsirannasta erillään, ja sinne alkoi muuttaa israelilaisia. 1970-luvulla juutalaiset alkoivat perustaa [[Juutalaissiirtokunta|siirtokuntia]] Länsirannalle. Suurimmat siirtokunnat [[Ma'ale Adumim]], [[Modi'in Illit]] ja [[Ariel (kaupunki)|Ariel]] ovat kymmenien tuhansien asukkaiden kaupunkeja. Israelilaisia arvioidaan asuvan vuonna 1967 miehitetyillä alueilla puolisen miljoonaa, joista Itä-Jerusalemissa noin 200&nbsp;000.<ref name="el_pais" /> Monet juutalaissiirtokuntalaiset ovat syvästi uskonnollisia, ja he uskovat alueen olevan Jumalan juutalaisille antamaa [[Luvattu maa|luvattua maata]].<ref name="el_pais" />


Länsirannan asema alkoi muuttua vuoden 1993 Oslon sopimusten seurauksena. Tässä Israelin ja palestiinalaisten välisessä prosessissa sovittiin vaiheittaisesta etenemisestä tilanteeseen, jossa itsenäinen Palestiinalaishallinto lopulta hallinnoisi suurinta osaa Länsirannasta, pois lukien Itä-Jerusalem, sekä koko Gazan kaistaa.
Länsirannan asemasta sovittiin tarkemmin [[Oslon rauhanprosessi (1993–2000)|Oslon rauhanprosessissa (1993–2000)]] Israelin ja PLO:n välisissä neuvotteluissa. Tavoitteeksi asetettiin vaiheittainen eteneminen siihen, että itsenäinen Palestiinalaishallinto valvoo suurinta osaa Länsirannasta Itä-Jerusalemia lukuun ottamatta, sekä koko Gazan kaistaa. Oslo II -sopimus (1995) jakoi Länsirannan ja Gazan kaistan A-, B- ja C-alueisiin.


* A-alue siirtyi palestiinalaisten täyteen itsehallintoon. Siihen kuuluivat useimmat Länsirannan tärkeimmät kaupungit, kuten [[Ramallah]], [[Jenin]] ja [[Betlehem]].
[[YK]], [[Euroopan unioni]] ja [[Arabiliitto]] pitävät siirtokuntia laittomina. Toisin sanoen kansainvälinen yhteisö katsoo Israelin miehittävän niitä.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-9439731|nimeke="Ehkä"-sana hämmentää Trumpin hallinnon Israel-linjauksessa – Onko Yhdysvaltain asenne muuttumassa?|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-02-16|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Yhdysvaltain presidentin [[Donald Trump]]in hallinto ei usko, että siirtokunnat ovat Lähi-idän rauhan este.<ref name=":0" /> Yleisesti ottaen Trumpin hallinto uudistuksineen on otettu juutalaissiirtokuntalaisten joukossa vastaan erittäin myönteisesti.<ref name=":1" /> Vastaavasti palestiinalaiset ovat huolestuneita nykyisestä kehityksestä.<ref name=":1" /> Monet heistä kokevat, että saavat osakseen etnistä syrjintää.<ref name=":1" /> Esimerkiksi Itä-Jerusalemin kaupunginosan siviiliasioiden komitea on todennut, että se arvioi juutalaisten haluavan ajaa palestiinalaiset pois Jerusalemista.<ref name=":1" />
* B-alue koostuu Länsirannan 450 arabikylästä. Ne jakautuivat palestiinalaisten ja Israelin yhteishallintoon siten, että siviilihallinto kuului palestiinalaisille ja järjestysvalta Israelille.
* C-alue muodostuu siirtokunnista ja valtion maista ja pysyi Israelin hallinnassa sillä poikkeuksella, että palestiinalaishallinto vastasi alueen palestiinalaisten terveys- ja koulutuspalveluista.<ref name=":12">Juusola 2005, s. 232</ref>


Vuonna 2005 Israel purki Gazan miehityksen ja juutalaiset hylkäsivät Gazan siirtokuntansa.<ref name="brit">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.britannica.com/place/Gaza-city-Gaza-Strip|Nimeke=Gaza|Tekijä=|Julkaisu=|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija=Encyclopædia Britannica|Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=7.11.2017|Kieli={{en}}}}</ref> Länsirannan miehitys kuitenkin jatkui. [[YK]], [[Euroopan unioni]] ja [[Arabiliitto]] pitävät Länsirannan siirtokuntia laittomina, mutta Yhdysvallat ei ole pitänyt niitä rauhan esteenä.<ref name=":0" />
Suomen Ramallahin edustuston ulkoasiainsihteeri Sanna Hartyn mukaan Israelin sotilaat suojelevat juutalaisten ja arabien välisissä yhteenotoissa vain juutalaissiirtokuntalaisia.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-9550141|nimeke=Hebronin lapset sinnittelevät pelon keskellä – Yle tutustui suljetun kadun päiväkotiin|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-05-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Esimerkiksi Hebronin kaupungin alueella on noin 800 juutalaissiirtokuntalaista kohden lähes yhtä monta heitä suojaavaa sotilasta.<ref name=":2" /> Palestiinalaisten kuvailujen ja videotallenteiden mukaan sotilaat osallistuvat itsekin palestiinalaisten häirintään.<ref name=":2" /> Paikalla on lisäksi kansainvälinen raportointiryhmä tarkkailemassa erilaisia rikkomuksia, mutta he eivät puutu tilanteeseen, ainoastaan raportoivat.<ref name=":2" /> Osa palestiinalaisten kaduista on suljettu, ja kaasunjakeluauto jakaa kaasua vain juutalaisille.<ref name=":2" /> Tällä hetkellä Israelin siirtokunnat rikkovat vuoden 1949 Geneven sopimusta esimerkiksi Hebronin kaupungissa.<ref name=":2" /> Sen mukaan miehitetyille alueille ei saa siirtää väestöä.<ref name=":2" /> Kansainvälisen oikeuden mukaan miehittäjän velvollisuus on suojella siviilejä ja pidättyä esimerkiksi maanlunastuksista.<ref name=":2" /> Esimerkiksi ulkoasiansihteeri Harty on todennut, että Israel rikkoo jatkuvasti kansainvälistä oikeutta.<ref name=":2" />


Siirtokuntien laittomuudesta ei ole kansainvälisen tuomioistuimen päätöstä, mutta 9. heinäkuuta 2004 [[Kansainvälinen tuomioistuin|Haagin kansainvälinen tuomioistuin]] antoi neuvoa antavan lausunnon, jossa se katsoi, että Israelin siirtokunnat olivat kansainvälisen oikeuden vastaisia ([[Englannin kieli|engl.]] ''in breach of international law''). Tuomioistuin katsoi, että molemmat osapuolet olivat syyllistyneet laittomiin tekoihin, minkä takia se korosti [[Päätöslauselma 242|YK:n päätöslauselman 242:n]] merkitystä konfliktin ratkaisemisessa.<ref name="Nimetön-20231105095117"/> Päätöslauselma 242 vaatii konfliktin ratkaisemista kahden valtion mallin avulla. Israel on hyväksynyt sen, mutta Palestiinan vapautusrintama (PLO) ei ole hyväksynyt vaatimusta ja pyrkii peruskirjansa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://avalon.law.yale.edu/20th_century/plocov.asp|nimeke=The Palestinian National Charter: Resolutions of the Palestine National Council July 1-17, 1968|julkaisu=The Avalon Project|julkaisija=Yale Law School|viitattu=7.1.2023}}</ref> mukaisesti Israelin tuhoamiseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/place/Palestine|nimeke=Palestine|tekijä=Ian J. Bickerton|julkaisu=Encyclopaedia Briannica|viitattu=7.1.2023}}</ref>
YK:n mukaan vuonna 2016 Israelin joukkojen väkivallan seurauksena kuoli 105 henkeä Länsirannalla, palestiinalaisten tekemänä 13 juutalaissiirtokuntalaista.<ref name=":2" />

Israelin mukaan siirtokunnat eivät riko Geneven sopimusta eivätkä siten ole laittomia.<ref name="Nimetön_2-20231105095117">{{Verkkoviite|osoite=https://www.gov.il/en/Departments/General/israeli-settlement-and-international-law|nimeke=Israeli Settlements and International Law|ajankohta=30.11.2015|julkaisija=Ministry of Foreign Affairs (Israel)|viitattu=31.10.2023}}</ref> [[Geneven sopimukset|Geneven neljännen sopimuksen]] 49. artiklan 6. pykälän <ref name=":22">{{Verkkoviite|osoite=http://domino.un.org/unispal.nsf/db942872b9eae454852560f6005a76fb/ba123cded3ea84a5852560e50077c2dc?OpenDocument|nimeke=Resolution 446 (1979) of 22 March 1979|julkaisija=United Nations Secuity Council|arkisto=https://web.archive.org/web/20150921025558/http://domino.un.org/unispal.nsf/db942872b9eae454852560f6005a76fb/ba123cded3ea84a5852560e50077c2dc?OpenDocument|arkistoitu=21.9.2015|selite=Wayback machine|viitattu=6.3.2023}}</ref> mukaan v''altaajavalta ei saa valtaamalleen alueelle karkottaa tai siirtää osaa omasta siviiliväestöstään.''<ref name=":8">{{Verkkoviite|osoite=https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1955/19550008/19550008_5#idm45053755964608|nimeke=Genèven sopimus siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana 12 päivältä elokuuta 1949.|julkaisu=Finlex|viitattu=5.3.2023|arkisto=https://web.archive.org/web/20230305204825/https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1955/19550008/19550008_5#idm45053755964608|arkistoitu=5.3.2023}}</ref> Israelin mukaan se ei ole karkottanut tai siirtänyt siviiliväestöään siirtokuntiin.<ref name="Nimetön_2-20231105095117"/>

Länsirannalla esiintyy jatkuvasti levottomuuksia ja molemminpuolista väkivaltaa, joka aiheuttaa kuolonuhreja. Esimerkiksi Hebronin kaupungin alueella on noin 800 juutalaissiirtokuntalaista kohden lähes yhtä monta heitä suojaavaa sotilasta.<ref name=":2">{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/a/3-9550141|Nimeke=Hebronin lapset sinnittelevät pelon keskellä – Yle tutustui suljetun kadun päiväkotiin|Tekijä=Taussi, Sari|Julkaisu=Yle Uutiset|Ajankohta=3.5.2017|Viitattu=3.5.2017}}</ref> YK raportoi säännöllisesti konfliktin uhreista OCHA-sivustolla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ochaopt.org/publications/protection-of-civilians|nimeke=Protection of Civilians|julkaisu=OCHA|ajankohta=2023|viitattu=31.10.2023}}</ref>


Israel ilmoitti huhtikuussa 2017, että se aikoo rakentaa uuden siirtokunnan Länsirannalle ensimmäistä kertaa 20 vuoteen.<ref name=":2" />


== Turva-aita ==
== Turva-aita ==
Rivi 39: Rivi 86:
[[Tiedosto:BarrierMay2005.png|thumb|left|Suunniteltu ja rakennettu turva-aita Länsirannalla toukokuussa 2005. Aita on merkitty sinisellä viivalla. Vuoden 1967 raja merkitty karttaan vihreällä.]]
[[Tiedosto:BarrierMay2005.png|thumb|left|Suunniteltu ja rakennettu turva-aita Länsirannalla toukokuussa 2005. Aita on merkitty sinisellä viivalla. Vuoden 1967 raja merkitty karttaan vihreällä.]]
[[Tiedosto:Israeli West Bank Barrier.jpg|thumb|275px|Turva-aitaa Länsirannalla.]]
[[Tiedosto:Israeli West Bank Barrier.jpg|thumb|275px|Turva-aitaa Länsirannalla.]]
[[Toinen intifada|Toisen intifadan]] seurauksena Israel on rakentanut Länsirannan turva-aidan, jonka tarkoituksena on terroristien pääsyn estäminen Israelin kaupunkeihin. YK:n yleiskokous ja EU ovat kritisoineet aitaa, koska se hajottaa palestiinalaisalueita ja liittää 6&ndash;8 prosenttia kiistellyistä alueista Israeliin ennalta määräämättömäksi ajaksi. Israelin näkemyksen mukaan aita on kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu. [[Haag]]in [[kansainvälinen tuomioistuin]] antoi vuonna 2004 YK:n yleiskokouksen pyynnöstä asiasta lausunnon, jonka mukaan aita on kansainvälisen oikeuden vastainen ja se tulisi heti purkaa. Lisäksi Israel olisi velvollinen korvaamaan aidasta palestiinalaisväestölle aiheutuneet vahingot.<ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/middle_east/3111159.stm BBC: Q&A: What is the West Bank barrier?] [http://domino.un.org/UNISPAl.NSF/85255e950050831085255e95004fa9c3/3740e39487a5428a85256ecc005e157a!OpenDocument ICJ: Legal Consequences of the Construction of a Wall in the Occupied Palestinian Territory]</ref>
[[Toinen intifada|Toisen intifadan]] seurauksena Israel on rakentanut Länsirannan turva-aidan estääkseen terroristien pääsyn Israelin alueelle. YK:n yleiskokous ja EU ovat arvostelleet aitaa, koska se hajottaa palestiinalaisalueita ja liittää 6&ndash;8 prosenttia kiistellyistä alueista Israeliin ennalta määräämättömäksi ajaksi. Israelin näkemyksen mukaan aita on kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu. [[Haag]]in [[kansainvälinen tuomioistuin]] antoi vuonna 2004 YK:n yleiskokouksen pyynnöstä asiasta lausunnon, jonka mukaan aita on kansainvälisen oikeuden vastainen ja se tulisi heti purkaa. Lisäksi Israel olisi velvollinen korvaamaan aidasta palestiinalaisväestölle aiheutuneet vahingot.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/middle_east/3111159.stm | Nimeke = Q&A: What is the West Bank barrier? | Ajankohta = 15.9.2005 | Julkaisu = BBC News | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite |Osoite=| Arkisto = https://web.archive.org/web/20060721111426/http://domino.un.org/UNISPAl.NSF/85255e950050831085255e95004fa9c3/3740e39487a5428a85256ecc005e157a!OpenDocument | Arkistoitu = 21.7.2006 | Nimeke = Legal Consequences of the Construction of a Wall in the Occupied Palestinian Territory. | Ajankohta = 9.7.2004 | Julkaisu = International Court of Justice (ICJ) | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref>


Enemmistö israelilaisista tukee hanketta väkivallattomana keinona estää terrori. Israelin puolustusvoimien näkemyksen mukaan aidan avulla itsemurhaiskujen määrä [[Samaria (alue)|Samariassa]] väheni vuoden 2002 huhti-joulukuun 17:stä vuoden 2003 viiteen iskuun. Lisäksi itsemurhaiskujen kokonaismäärä väheni samana ajanjaksona 30 prosenttia, mikä voi osaksi olla aidan ansiota.<ref>[http://securityfence.mfa.gov.il/mfm/Data/48152.doc The Anti-Terrorist Fence – An Overview]</ref> Kuitenkin vain neljä prosenttia itsemurhaiskuista on tehty vuoden 1949 tulitaukolinjan (ns. 1967 raja) läheisyydessä, ja aidan merkitystä itsemurhaiskujen vähentäjänä on tilastojen perusteella vaikea arvioida.<ref>[http://www.mideastweb.org/log/archives/00000298.htm What terror statistics tell us about the issues]</ref>
Enemmistö israelilaisista tukee hanketta väkivallattomana keinona estää terrori. Israelin puolustusvoimien näkemyksen mukaan aidan avulla itsemurhaiskujen määrä [[Samaria (alue)|Samariassa]] väheni vuoden 2002 huhti-joulukuun 17:stä vuoden 2003 viiteen iskuun. Lisäksi itsemurhaiskujen kokonaismäärä väheni samana ajanjaksona 30 prosenttia, mikä voi osaksi olla aidan ansiota.<ref>{{Verkkoviite |Osoite=| Arkisto = https://web.archive.org/web/20060219223629/http://securityfence.mfa.gov.il/mfm/Data/48152.doc | Arkistoitu = 19.2.2006 | Nimeke = The Anti-Terrorist Fence – An Overview. | Julkaisu = Securityfence.mfa.gov | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> Kuitenkin vain neljä prosenttia itsemurhaiskuista on tehty vuoden 1949 tulitaukolinjan (ns. 1967 raja) läheisyydessä, ja aidan merkitystä itsemurhaiskujen vähentäjänä on tilastojen perusteella vaikea arvioida.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mideastweb.org/log/archives/00000298.htm | Nimeke = What terror statistics tell us about the issues | Ajankohta = 25.9.2004 | Julkaisu = MideastWeb Middle East Web Log | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

* {{Kirjaviite|Tekijä=Juusola, Hannu|Nimeke=Israelin historia|Vuosi=2005, 2. p. 2014|Sivu=|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Gaudeamus|Tunniste=ISBN 951-662-920-2}}

=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
*[https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/we.html Länsiranta CIA World Factbookissa]
*[https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/we.html Länsiranta CIA World Factbookissa] {{Wayback|1=https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/we.html |päiväys=20140506164505 }}
*[http://www.un.org/Depts/dpi/palestine/ Yhdistyneiden kansakuntien yhteenveto Palestiinasta]
*[http://www.un.org/Depts/dpi/palestine/ Yhdistyneiden kansakuntien yhteenveto Palestiinasta]
*[http://yle.fi/uutiset/3-9447720 EU tuomitsee Israelin parlamentin hyväksymän ”siirtokuntalain”] Yle, 2017
*[http://yle.fi/uutiset/3-9447720 EU tuomitsee Israelin parlamentin hyväksymän ”siirtokuntalain”] Yle, 2017

{{Israelin historia}}


[[Luokka:Israel]]
[[Luokka:Israel]]

Nykyinen versio 12. toukokuuta 2024 kello 21.13

Tämä artikkeli käsittelee Jordanjoen Länsirantaa. Länsiranta on myös kylä Kuortaneella ja Turun IX kaupunginosasta käytetty nimi.
Länsirannan kartta

Länsiranta (arab. الضفة الغربية‎, aḍ-Ḍiffa l-Ġarbiyya; hepr. ‏יהודה ושומרון‎, Yehuda veShomron) on historiallisen Samarian ja Juudean käsittävä alue Palestiinassa. Länsirannan pinta-ala on 5 607 km². Se syntyi poliittis-maantieteellisenä käsitteenä Israelin itsenäisyyssodan (1948–1949) tuloksena, ja käsitti sodassa Jordanian miehittämän Jordanjoen länsirannan, jota YK oli kaavaillut tulevan arabivaltion osaksi. Jordanian miehittämä alue oli kuitenkin YK:n suunnittelemaa Länsirantaa pienempi. Alue vaihtoi uudelleen omistajaa, kun Israel kuuden päivän sodassa vuonna 1967 miehitti sen.

Vuoden 1993 Oslo II -sopimuksen nojalla alue jaettiin kolmeen vyöhykkeeseen. A-alueella toimii Palestiinan itsehallinto, B-alueella yhteishallinto, ja C-alue on pääosin Israelin hallinnon alainen. Israel on liittänyt kuuden päivän sodassa miehittämänsä Itä-Jerusalemin Jerusalemin kaupunkiin eikä pidä sitä Länsirannan osana. Länsirannasta noin 60 % on arabiasukkailta suljettua siirtokunta-, sotilas-, turvallisuusvyöhykettä. Palestiinalaishallinnon alaisuudessa on noin 20 %.[1] Alueen pääkaupunki on Ramallah ja suurimmat kaupungit ovat Hebron, Nablus, Betlehem ja Jeriko.

Länsirannalla asui vuonna 2021 noin 3 miljoonaa ihmistä. Heistä noin 2,5 miljoonaa oli arabimuslimeita, jotka viime vuosikymmeninä ovat identifioineet itsensä palestiinalaisiksi erotuksena muista arabeista. Monet heistä asuvat suurissa ja köyhissä pakolaisleireissä. Asukkaista noin 0,5 miljoonaa oli juutalaisia, ja lisäksi noin 240 000 juutalaista asui Itä-Jerusalemissa. Juutalaisista asukkaista valtaosa on muuttanut Länsirannalle vuoden 1967 jälkeen.[2]

YK, Euroopan unioni ja Arabiliitto pitävät Länsirannan siirtokuntia laittomina,[3] mutta asiasta ei ole kansainvälisen tuomioistumien päätöstä.[4] Länsirannan kysymys on osa Israelin–Palestiinan konfliktia.

Yhdistyneiden kansakuntien Palestiinan jakosuunnitelma 1947.

Osmanien menetettyä Lähi-idän alueensa ensimmäisessä maailmansodassa, sen hallinta jaettiin Britannian ja Ranskan kesken niin, että Syyrian hallinta jäi Ranskalle ja Britannia otti mandaatikseen Irakin lisäksi Palestiinaksi nimetyn alueen, johon luettiin mukaan myös nykyinen Jordania. Britannia hallitsi sitä mandaattialueenaan toisen maailmansodan loppuun saakka.

YK:n suunnitelman mukaan Britannian mandaatti jaettaisiin kahdeksi itsenäiseksi valtioksi sen jälkeen, kun siitä oli erotettu mandaatista 80 prosenttia käsittänyt alue Transjordaniaksi. Suunnitelman mukaan Jerusalem ei olisi kuulunut kumpaankaan valtioon vaan olisi ollut kansainvälisessä valvonnassa.

Israelin itsenäisyyssodan jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välittömästi Israelin julistauduttua itsenäiseksi naapurimaat hyökkäsivät Israelin kimppuun tarkoituksena tuhota sen itsenäisyys. Kun aselepo solmittiin, Israelin haltuun jäi YK:n jakosuunnitelma osa Palestiinasta. Länsiranta jäi Jordanian miehitykseen ja Gaza Egyptin haltuun. Jerusalemin vanha kaupunki jäi Jordanialle, mutta sen länsipuolelle syntyneet, etupäässä juutalaisten asuttamat esikaupungit Israelille.

Jordania oli miehittänyt Länsirannan sodan lopussa 1949 ja liittänyt sen virallisesti itseensä 1950, mutta ainoa maa, joka tunnusti liitoksen, oli Iso-Britannia. Arabeja jäi sekä Israelin että Jordanian hallitsemille alueille. Kansainvälinen yhteisö hyväksyi yleisesti Israelin laillisiksi rajoiksi sen haltuun sodan jälkeen jääneet alueet.

Kuuden päivän sodassa 1967 Israel valtasi koko Länsirannan. Arabimaiden ja eräiden muiden islamilaisten maiden perustama ja rahoittama palestiinalaisten vapautusjärjestö PLO turvautui terrorismiin Israelia vastaan tavoitteena sen tuhoaminen. Vuonna 1988 Jordania luopui vaatimuksista Länsirantaan PLO:n hyväksi.

Oslon sopimuksessa 1993 Länsiranta jaettiin kolmeen alueeseen. Alueelle on muuttanut juutalaisia siirtolaisia, jotka ovat joutuneet konfliktiin arabiväestön kanssa.[5]

Alueen talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoinen Länsiranta on viljavaa aluetta, jossa kasvatetaan oliiveja ja hedelmiä. Pienet perheyritykset valmistavat sementtiä ja tekstiilejä, vaikka investoinnit alueelle ovat olleet vähäisiä. Alue on riippuvainen Israelissa olevista työpaikoista. Taloudellinen kehitys on ollut hidasta resurssien puutteen ja arabien ja juutalaisten välisten yhteenottojen vuoksi.[6]

Kartta
Länsirannan A-alue sinisellä, B-alue punaisella ja C-alue vihreällä.


Pääartikkeli: Juutalaissiirtokunta
Kaikki eivät hyväksy YK:n vaatimaa kahden valtion ratkaisua (mielenosoitus vuonna 2014).

Vuoden 1967 jälkeen Israel liitti Itä-Jerusalemin Jerusalemin kaupunkiin, sitä alettiin hallita muusta Länsirannasta erillään, ja sinne alkoi muuttaa israelilaisia. 1970-luvulla juutalaiset alkoivat perustaa siirtokuntia Länsirannalle. Suurimmat siirtokunnat Ma'ale Adumim, Modi'in Illit ja Ariel ovat kymmenien tuhansien asukkaiden kaupunkeja. Israelilaisia arvioidaan asuvan vuonna 1967 miehitetyillä alueilla puolisen miljoonaa, joista Itä-Jerusalemissa noin 200 000.[1] Monet juutalaissiirtokuntalaiset ovat syvästi uskonnollisia, ja he uskovat alueen olevan Jumalan juutalaisille antamaa luvattua maata.[1]

Länsirannan asemasta sovittiin tarkemmin Oslon rauhanprosessissa (1993–2000) Israelin ja PLO:n välisissä neuvotteluissa. Tavoitteeksi asetettiin vaiheittainen eteneminen siihen, että itsenäinen Palestiinalaishallinto valvoo suurinta osaa Länsirannasta Itä-Jerusalemia lukuun ottamatta, sekä koko Gazan kaistaa. Oslo II -sopimus (1995) jakoi Länsirannan ja Gazan kaistan A-, B- ja C-alueisiin.

  • A-alue siirtyi palestiinalaisten täyteen itsehallintoon. Siihen kuuluivat useimmat Länsirannan tärkeimmät kaupungit, kuten Ramallah, Jenin ja Betlehem.
  • B-alue koostuu Länsirannan 450 arabikylästä. Ne jakautuivat palestiinalaisten ja Israelin yhteishallintoon siten, että siviilihallinto kuului palestiinalaisille ja järjestysvalta Israelille.
  • C-alue muodostuu siirtokunnista ja valtion maista ja pysyi Israelin hallinnassa sillä poikkeuksella, että palestiinalaishallinto vastasi alueen palestiinalaisten terveys- ja koulutuspalveluista.[7]

Vuonna 2005 Israel purki Gazan miehityksen ja juutalaiset hylkäsivät Gazan siirtokuntansa.[8] Länsirannan miehitys kuitenkin jatkui. YK, Euroopan unioni ja Arabiliitto pitävät Länsirannan siirtokuntia laittomina, mutta Yhdysvallat ei ole pitänyt niitä rauhan esteenä.[3]

Siirtokuntien laittomuudesta ei ole kansainvälisen tuomioistuimen päätöstä, mutta 9. heinäkuuta 2004 Haagin kansainvälinen tuomioistuin antoi neuvoa antavan lausunnon, jossa se katsoi, että Israelin siirtokunnat olivat kansainvälisen oikeuden vastaisia (engl. in breach of international law). Tuomioistuin katsoi, että molemmat osapuolet olivat syyllistyneet laittomiin tekoihin, minkä takia se korosti YK:n päätöslauselman 242:n merkitystä konfliktin ratkaisemisessa.[4] Päätöslauselma 242 vaatii konfliktin ratkaisemista kahden valtion mallin avulla. Israel on hyväksynyt sen, mutta Palestiinan vapautusrintama (PLO) ei ole hyväksynyt vaatimusta ja pyrkii peruskirjansa[9] mukaisesti Israelin tuhoamiseen.[10]

Israelin mukaan siirtokunnat eivät riko Geneven sopimusta eivätkä siten ole laittomia.[11] Geneven neljännen sopimuksen 49. artiklan 6. pykälän [12] mukaan valtaajavalta ei saa valtaamalleen alueelle karkottaa tai siirtää osaa omasta siviiliväestöstään.[13] Israelin mukaan se ei ole karkottanut tai siirtänyt siviiliväestöään siirtokuntiin.[11]

Länsirannalla esiintyy jatkuvasti levottomuuksia ja molemminpuolista väkivaltaa, joka aiheuttaa kuolonuhreja. Esimerkiksi Hebronin kaupungin alueella on noin 800 juutalaissiirtokuntalaista kohden lähes yhtä monta heitä suojaavaa sotilasta.[14] YK raportoi säännöllisesti konfliktin uhreista OCHA-sivustolla.[15]


Pääartikkeli: Länsirannan turva-aita
Suunniteltu ja rakennettu turva-aita Länsirannalla toukokuussa 2005. Aita on merkitty sinisellä viivalla. Vuoden 1967 raja merkitty karttaan vihreällä.
Turva-aitaa Länsirannalla.

Toisen intifadan seurauksena Israel on rakentanut Länsirannan turva-aidan estääkseen terroristien pääsyn Israelin alueelle. YK:n yleiskokous ja EU ovat arvostelleet aitaa, koska se hajottaa palestiinalaisalueita ja liittää 6–8 prosenttia kiistellyistä alueista Israeliin ennalta määräämättömäksi ajaksi. Israelin näkemyksen mukaan aita on kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu. Haagin kansainvälinen tuomioistuin antoi vuonna 2004 YK:n yleiskokouksen pyynnöstä asiasta lausunnon, jonka mukaan aita on kansainvälisen oikeuden vastainen ja se tulisi heti purkaa. Lisäksi Israel olisi velvollinen korvaamaan aidasta palestiinalaisväestölle aiheutuneet vahingot.[16][17]

Enemmistö israelilaisista tukee hanketta väkivallattomana keinona estää terrori. Israelin puolustusvoimien näkemyksen mukaan aidan avulla itsemurhaiskujen määrä Samariassa väheni vuoden 2002 huhti-joulukuun 17:stä vuoden 2003 viiteen iskuun. Lisäksi itsemurhaiskujen kokonaismäärä väheni samana ajanjaksona 30 prosenttia, mikä voi osaksi olla aidan ansiota.[18] Kuitenkin vain neljä prosenttia itsemurhaiskuista on tehty vuoden 1949 tulitaukolinjan (ns. 1967 raja) läheisyydessä, ja aidan merkitystä itsemurhaiskujen vähentäjänä on tilastojen perusteella vaikea arvioida.[19]

  • Juusola, Hannu: Israelin historia. Helsinki: Gaudeamus, 2005, 2. p. 2014. ISBN 951-662-920-2.
  1. a b c Muñoz, Juan Miguel: 43 años de hechos consumados. El País. 17.3.2010. (englanniksi)
  2. West Bank The World Factbook. CIA. Viitattu 31.10.2023.
  3. a b Mattila, Risto: "Ehkä"-sana hämmentää Trumpin hallinnon Israel-linjauksessa – Onko Yhdysvaltain asenne muuttumassa? Yle Uutiset. 3.2.2017. Viitattu 16.2.2017.
  4. a b International Court of Justice: Legal Consequences of the Construction of a Wall in the Occcupied Palestinian Territory- Advisory Opinion of 9 July 2004. International Court of Justice, 2004. ISBN 92-1-070993-4. Teoksen verkkoversio.
  5. Taussi, Sari: Yle Israelin siirtokunnassa Länsirannalla: "Trumpin hallinto on parempi kuin ehkä mikään muu tätä ennen" Yle Uutiset. 18.3.2017. Viitattu 18.3.2017.
  6. West Bank. The Columbia Encyclopedia, Sixth Edition, Columbia University Press, 2001-05. Arkistoitu 18.5.2005.
  7. Juusola 2005, s. 232
  8. Gaza Encyclopædia Britannica. Viitattu 7.11.2017. (englanniksi)
  9. The Palestinian National Charter: Resolutions of the Palestine National Council July 1-17, 1968 The Avalon Project. Yale Law School. Viitattu 7.1.2023.
  10. Ian J. Bickerton: Palestine Encyclopaedia Briannica. Viitattu 7.1.2023.
  11. a b Israeli Settlements and International Law 30.11.2015. Ministry of Foreign Affairs (Israel). Viitattu 31.10.2023.
  12. Resolution 446 (1979) of 22 March 1979 (Wayback machine) United Nations Secuity Council. Arkistoitu 21.9.2015. Viitattu 6.3.2023.
  13. Genèven sopimus siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana 12 päivältä elokuuta 1949. Finlex. Arkistoitu 5.3.2023. Viitattu 5.3.2023.
  14. Taussi, Sari: Hebronin lapset sinnittelevät pelon keskellä – Yle tutustui suljetun kadun päiväkotiin Yle Uutiset. 3.5.2017. Viitattu 3.5.2017.
  15. Protection of Civilians OCHA. 2023. Viitattu 31.10.2023.
  16. Q&A: What is the West Bank barrier? BBC News. 15.9.2005. (englanniksi)
  17. Legal Consequences of the Construction of a Wall in the Occupied Palestinian Territory. International Court of Justice (ICJ) . 9.7.2004 . Arkistoitu 21.7.2006 . (englanniksi)
  18. The Anti-Terrorist Fence – An Overview. Securityfence.mfa.gov. Arkistoitu 19.2.2006. (englanniksi)
  19. What terror statistics tell us about the issues MideastWeb Middle East Web Log. 25.9.2004. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]