Ero sivun ”Puolisuunnikas” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p =-merkin ympärille välilyönnit kuten muuallakin on
Tasasivuisessa → Tasakylkisessä
Rivi 3: Rivi 3:
'''Puolisuunnikas''' on [[nelikulmio]], jonka kaksi sivua ovat keskenään [[yhdensuuntaisuus|yhdensuuntaiset]]. Toisinaan puolisuunnikkaalta vaaditaan, että täsmälleen kaksi sivuista ovat keskenään yhdensuuntaiset erotukseksi [[suunnikas|suunnikkaasta]].
'''Puolisuunnikas''' on [[nelikulmio]], jonka kaksi sivua ovat keskenään [[yhdensuuntaisuus|yhdensuuntaiset]]. Toisinaan puolisuunnikkaalta vaaditaan, että täsmälleen kaksi sivuista ovat keskenään yhdensuuntaiset erotukseksi [[suunnikas|suunnikkaasta]].


Tasasivuisessa puolisuunnikkaassa kantakulmat ovat yhtä suuret, jolloin ei-yhdensuuntaiset sivut ovat yhtä pitkät.
Tasakylkisessä<ref>{{kirjaviite | Tekijä= Jukka Kangasaho, Jukka Mäkinen, Juha Oikkonen, Johannes Paasonen, Maija Salmela | Nimeke= Geometria (Pitkä matematiikka) | Selite= Tehtävä 146, s. 65 | Julkaisija= WSOY | Vuosi= 2001 | Tunniste= ISBN 951-0-24558-5}}</ref> puolisuunnikkaassa kantakulmat ovat yhtä suuret, jolloin ei-yhdensuuntaiset sivut ovat yhtä pitkät.


Jos toisetkin kaksi sivua ovat keskenään yhdensuuntaiset, on kyseessä suunnikas. Muussa tapauksessa ei-yhdensuuntaisia sivuja voidaan jatkaa [[kolmio]]ksi, jonka sisällä puolisuunnikas sijaitsee.
Jos toisetkin kaksi sivua ovat keskenään yhdensuuntaiset, on kyseessä suunnikas. Muussa tapauksessa ei-yhdensuuntaisia sivuja voidaan jatkaa [[kolmio]]ksi, jonka sisällä puolisuunnikas sijaitsee.
Rivi 22: Rivi 22:


Puolisuunnikkaan ei-yhdensuuntaisten sivujen keskipisteitä yhdistävä jana puolittaa jokaisen janan, jonka päätepisteet sijaitsevat kummallakin yhdensuuntaisista sivuista.
Puolisuunnikkaan ei-yhdensuuntaisten sivujen keskipisteitä yhdistävä jana puolittaa jokaisen janan, jonka päätepisteet sijaitsevat kummallakin yhdensuuntaisista sivuista.

== Viitteet ==

{{Viitteet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

Versio 1. syyskuuta 2013 kello 09.16

Puolisuunnikas, jonka korkeusjana on h ja kannat a ja b.
Osa artikkelisarjaa
Geometria

Tasogeometria
Piste
Suora
Käyrä
Taso
Pinta
Pinta-ala
Pituus
Kulma
Trigonometria

Ympyrä
Ellipsi
Monikulmio
Kolmio
Nelikulmio
Suorakulmio
Neliö
Suunnikas
Neljäkäs
Puolisuunnikas

Avaruusgeometria
Tilavuus
Avaruuskappale
Pallo
Kartio
Lieriö
Särmiö
Suuntaissärmiö
Suorakulmainen särmiö
Säännöllinen monitahokas
Platonin kappale
Tetraedri
Heksaedri eli kuutio
Oktaedri
Dodekaedri
Ikosaedri
Keplerin–Poinsot'n kappale

Euklidinen geometria
Paralleeliaksiooma

Epäeuklidinen geometria
Hyperbolinen geometria
Elliptinen geometria

Analyyttinen geometria

Puolisuunnikas on nelikulmio, jonka kaksi sivua ovat keskenään yhdensuuntaiset. Toisinaan puolisuunnikkaalta vaaditaan, että täsmälleen kaksi sivuista ovat keskenään yhdensuuntaiset erotukseksi suunnikkaasta.

Tasakylkisessä[1] puolisuunnikkaassa kantakulmat ovat yhtä suuret, jolloin ei-yhdensuuntaiset sivut ovat yhtä pitkät.

Jos toisetkin kaksi sivua ovat keskenään yhdensuuntaiset, on kyseessä suunnikas. Muussa tapauksessa ei-yhdensuuntaisia sivuja voidaan jatkaa kolmioksi, jonka sisällä puolisuunnikas sijaitsee.

Nelikulmio on puolisuunnikas jos ja vain jos kahden vierekkäisen kulman summa on 180 astetta (π radiaania). Toinen riittävä ja välttämätön ehto puolisuunnikkaalle on sen, että lävistäjät jakavat toistensa samassa suhteessa. Suhde on sama kuin yhdensuuntaisten sivujen pituuksien suhde.

Puolisuunnikkaan ala voidaan laskea yhdensuuntaisten sivujen pituuksien keskiarvona kerrottuna näiden sivujen etäisyydellä. Tämän erikoistapauksena saadaan kolmion pinta-alan kaava, sillä kolmio voidaan ajatella surkastuneeksi puolisuunnikkaaksi, missä toinen yhdensuuntaisista sivuista on kutistunut pisteeksi.

Siis jos a ja b ovat kahden yhdensuuntaisen sivun pituudet ja h on näiden etäisyys, on puolisuunnikkaan pinta-ala

Toinen kaava pinta-alalle saadaan jos kaikkien sivujen pituudet tunnetaan. Jos sivun pituudet ovat a, b, c ja d, sekä a ja c ovat yhdensuuntaisia, a>c, on puolisuunnikkaan pinta-ala:

Jos puolisuunnikas jaetaan neljäksi kolmioksi pitkin lävistäjiä AC ja BD, ja nämä leikkaavat pisteessä O, pätee pinta-aloille ΔAOD = ΔBOC ja ΔAOD × ΔBOC = ΔAOB × ΔCOD. Kahden vierekkäisen kolmion pinta-alojen suhde on yhtä suuri kuin yhdensuuntaisten sivujen suhde.

Puolisuunnikkaan ei-yhdensuuntaisten sivujen keskipisteitä yhdistävä jana puolittaa jokaisen janan, jonka päätepisteet sijaitsevat kummallakin yhdensuuntaisista sivuista.

Viitteet

  1. Jukka Kangasaho, Jukka Mäkinen, Juha Oikkonen, Johannes Paasonen, Maija Salmela: Geometria (Pitkä matematiikka). Tehtävä 146, s. 65. WSOY, 2001. ISBN 951-0-24558-5.

Aiheesta muualla