Zulut
Zulut ovat Etelä-Afrikassa elävä bantukansa. Se on lukumäärältään suurin Etelä-Afrikan kansallisuusryhmistä. Zuluja on noin 10,6 miljoonaa (tieto vuodelta 2001), joista suurin osa asuu Etelä-Afrikan KwaZulu-Natal -nimisessä provinssissa.
Historiaa
- Pääartikkeli: Zulumaa
1700-luvun lopulla pohjoisten ngunien keskuudessa syntyi poliittisia levottomuuksia liiallisen väestönkasvun ja kaupallisen kilpailun seurauksena. Koska ngunien hallitsema rannikkoalue rajoittui Intian valtamereen, Lohikäärmevuoristoon ja eurooppalaisten hallitsemaan Kapmaahan, oli tarvittavan lisämaan hankkiminen mahdollista vain sisäisten sotien avulla. Ngunien väliset etniset yhteenotot johtivat uudenlaisen sotilaallisen ja hallinnollisen järjestelmän syntymiseen. "Mustaksi Napoleoniksi" kutsutun Shaka Zulun johdolla syntyikin vahva zuluvaltio.[1] 1820-luvun puoleen väliin mennessä Shaka hallitsi jo yli 100 000 ihmisen valtakuntaa ja hänen armeijassaan oli 40 000 miestä. Shaka keskitti vallan kuninkaan persoonaan ja hoviin ja peri heimopäälliköiltä veroja. Hän myös sijoitti armeijansa yksiköitä ympäri valtakuntaa taatakseen alueiden uskollisuuden.[2]
Vuonna 1828 Shakan velipuoli Dingane toteutti onnistuneen salajuonen Shakan salamurhaamiseksi ja nousi zulujen kuninkaaksi. Dinganen asema valtaistuimella ei kuitenkaan koko hänen valtakaudellaan ollut täysin vakaa.[3] Voortrekkerien ja zulujen välisessä Blood Riverin taistelussa buurit tuhosivat Andries Pretoriuksen johdolla suuren zuluarmeijan. Taistelun jälkeen zuluvaltakunta ajautui sisäpoliittiseen kriisiin ja hajosi. Dinganen velipuoli Mpande pakeni etelään tuhansien seuraajien kanssa voortrekkerien vasalliksi ja löi Dinganen joukot buurien tuella Magongon taistelussa 1840. Dingane pakeni ja murhattiin vuotta myöjemmin Ubombo-vuoristossa.[3]
Zulut puolustivat elinalueitaan brittejä vastaan aina 1870- ja 1880-lukujen taitteeseen asti, mutta joutuivat lopulta tappiolle eurooppalaisten tehokkaiden tuliaseiden vuoksi.[4] Brittien ja zulujen välillä käytiin 1890-luvulla zulu-sota, jossa Isandlwanan taistelussa saavutetusta voitosta huolimatta zuluvaltio kukistettiin ja liitettiin Natalin siirtokuntaan vuonna 1897.[5]
Nykyaika
Kielet
- Pääartikkeli: Zulun kieli
Zulujen oma kieli on zulun kieli, mutta nykyään heidän joukossaan on myös englannin- ja afrikaansinkielisiä sekä Etelä-Afrikan kahdeksan muun virallisen kielen puhujia.
Maaseudun zulut
Maaseudun zulut asuvat kylissä savitiilistä ja halvoista, nykaikaisista materiaaleista rakennetuissa taloissa, usein ilman sähköä ja juoksevaa vettä. Zuluaristokraatilla on vieläkin tapana olla tärkeässä asemassa maaseudun zulujen johtamisessa. Paikalliset amaKhosit (johtajat) tapaavat jossain määrin hallita alueensa asukkaita. Jotkut maalaiszulut ansaitsevat elantonsa myymällä koreja ja helmitöitä turisteille ja kaupunkilaisille. Jotkut myös konkreettisesti pitävät maatilaa, joskin huomattavampi kehityssuunta on yhden perheenjäsenen lähtö kaupunkiin töihin, jolloin hänen tulollaan tuetaan muuta perhettä.
Kaupunkien zulut
Köyhemmät kaupunkilaiszulut asuvat mustien omilla alueilla (townships), jotka syntyivät apartheidin seurauksena. Nykyään kuitenkin iso osa zuluja kuuluu keskiluokkaan, asuen lähiöiden omakotitaloissa ja käyden tavanomaisissa, länsimaisissa keskiluokan töissä. Osa zuluista on bisnesmiehiä ja -naisia sekä parlamentaarikkoja.
Zulujen musiikki
Zulujen ja heidän ngunitaustansa laulutyylit ovat erityismaininnan arvoisia. Kuten isossa osassa Afrikkaa, musiikkia arvostetaan. Se mahdollistaa sellaisista tunteista ja tilanteista kommunikoimisen, joille ei ole puheessa ilmaisuja. Zulujen musiikissa yhdistyy rytmi, melodia ja harmonia - jälkimmäinen on usein voimakkain ja sitä kutsutaan nimellä isigubudu.
Isicathamiya on tunnetuimpia zulujen musiikkityyleistä. Se on vokaalimusiikkia, jonka tunnetuimipia esittäjiä on eteläafrikkalainen Ladysmith Black Mambazo -kuoro. Iscathamiyaa on ollut olemassa jo kauan, mutta nykyiseen muotoonsa se kehittyi 1960-luvulla. Musiikkia esitetään tavallisesti ilman säestystä, ja sen harmonioissa on paljon gospel-vaikutteita. Laajemman yleisön tietoisuuteen tyyli tuli Paul Simonin Graceland -levyn myötä, jolla Ladysmith Black Mambazo esiintyy muun muassa kappaleilla Diamonds on the Soles of her Shoes ja Homeless.
Hallitsija
Zulujen kuninkaana on vuodesta 1971 lähtien toiminut Goodwill Zwelethini kaBhekuzulu.
Lähteet
- ↑ Kaikkonen, Olli; Rytkönen, Seppo; Sivonen, Seppo: Afrikan historia, s. 168-169. Gaudeamus, 1989. ISBN 951-662-382-4.
- ↑ Rita M. Byrnes (ed.): South Africa - a country study: Shaka and the Rise of the Zulu State. Federal Research Division, Library of Congress, 1996.
- ↑ a b "Dingane." Biographies. Answers Corporation, 2006. Answers.com 08 May. 2007. [1]
- ↑ Kaikkonen, Olli; Rytkönen, Seppo; Sivonen, Seppo: Afrikan historia, s. 170. Gaudeamus, 1989. ISBN 951-662-382-4.
- ↑ The mineral revolution Etelä-Afrikan tasavalta. Viitattu 22.2. 2008. (englanniksi)