Norjalaisia tympii, kun prinsessa rahastaa

Norjan kuningashuoneen suosio on laskenut merkittävästi viime aikoina.

Norjan prinsessa Märtha Louise avioitui kalifornialaisen samaanin Durek Verrettin kanssa syyskuun alussa Norjan länsirannikolla sijaitsevassa Geirangerissa.

Norjan kuningashuonetta on voinut pitää yhtenä maailman harmittomimmista hoveista. Nyt oman maan hovi on kuitenkin alkanut ärsyttää norjalaisia – viimeksi se, miten prinsessa Märtha Louise rahasti häillään.

Märtha Louise ja tämän samaaniksikin kutsuttu puoliso Durek Verrett myivät häänsä yksinoikeudet julkkislehti Hello Magazinelle ja Netflixille. Tapauksen yhteydessä nostettiin esiin, että veronmaksajien rahoilla koulutettu Märtha Louise on luopunut hoviin liittyvistä edustustehtävistä.

Alkusyksy on ollut Norjan kuningasperheelle muutoinkin raju. Elokuussa kruununprinsessa Mette Maritin vanhin poika Marius Borg Høiby pidätettiin Oslossa epäiltynä tyttöystävänsä pahoinpitelystä huumeiden vaikutuksen alaisena.

Ärtymys näkyy monarkian suosion laskemisena. Norjan yleisradioyhtiön NRK:n mittauksessa lähes 70 prosenttia oli sitä mieltä, että kuninkaan pitäisi viedä Märtha Louiselta prinsessan titteli, vaikka tittelin poistolla ei olisi sinänsä mitään merkitystä. Samaan aikaan monarkian kannatus on ennätyksellisen alhaalla.

Monarkian suosio on ollut pitkään poikkeuksellisen vahvaa niin Norjassa, Ruotsissa kuin Tanskassakin. Nyt Norjassa nähdään sitten vapaata pudotusta.

Kun vuonna 2017 juhlittiin kuningas Haraldin 80-vuotispäiviä, monarkiaa tuki 81 prosenttia norjalaisista. Viime keväänä monarkian kannalla oli 73 prosenttia norjalaisista. Nyt luku on enää 62 prosenttia.

Monarkian kannattajat ovat kuninkaallisten julkisuuden suhteen konservatiiveja, eikä heitä miellytä, jos arvostettua instituutiota käytetään hyväksi. Varsinkin yritykset tehdä kuninkaallisella asemalla rahaa nostattavat vastustusta koko valtiomuotoa eli kuningaskuntaa kohtaan. Esimerkiksi brittihovista irtaantuneet Harry ja Meghan ja nyt Norjassa Märtha Louise ovat paitsi kaupallistaneet myös rahvaanomaistaneet kuninkaallisuutta. Sillä on poliittisia seurauksia.

Norjassa kuningaskunnalla on valtiomuotona yhä selvästi enemmän suosiota kuin tasavallalla, mutta muutos kannoissa voi olla nopeaa. Jos Norjassa tasavaltalaisuus todella nostaisi päätään, se vaikuttaisi merkittävästi myös Ruotsiin ja Tanskaan, jossa kuningatar Margareeta vetäytyi alkuvuodesta eläkkeelle.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?