Eheytyshoitojen kielto tyssää kokoomukseen, joka sanoi aiemmin vastustavansa hoitoja

Pääministeripuolue kokoomus linjasi heinäkuun puoluekokouksessaan, että eheytyshoidot tulisi kieltää.

Petteri Orpon (kok) hallituksen ministereitä osallistui kesäkuussa Pride-kulkueeseen. Vasemmalta oikealle: Kai Mykkänen (kok), Anders Adlercreutz (r), Sari Multala (kok), Sandra Bergqvist (r) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok).

| Päivitetty
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.

Eduskunnan lakivaliokunta hylännee keskiviikkona eheytyshoitoja koskeneen kansalaisaloitteen.

Valiokunta ehdottaa lisäselvityksiä eheytyshoitojen ilmenemismuodoista ja laajuudesta.

Oppositiopuolueet Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto tukevat lainvalmistelua eheytyshoitojen kieltämiseksi.

Kokoomus haluaa puolueena kieltää seksuaalivähemmistöjen ”eheytyshoidot”. Eduskunnassa kokoomus on kuitenkin nyt estämässä kieltämistä koskevan lakihankkeen etenemisen.

Kyse on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevasta kansalaisaloitteesta, jonka yli 52 000 allekirjoittajaa haluavat, että niin sanotut eheytyshoidot kielletään lailla.

Eheytyshoidoilla tarkoitetaan psykologisia menetelmiä, joilla yritetään muuttaa seksuaalivähemmistöjen edustajia heteroseksuaaleiksi. Myös sukupuolivähemmistöjä yritetään muuttaa hoidoilla.

Eduskunnan lakivaliokunta on esittämässä kansalaisaloitteen hylkäämistä, selviää HS:n näkemästä mietintöluonnoksesta. Valiokunnan mietintöön aiotaan kuitenkin lisätä lausumaehdotus asian selvittämisestä. Alun perin kansalaisaloitteen kohtalosta piti päättää keskiviikkona, mutta tiistai-iltapäivänä esityslistaa muutettiin siten, että asiasta jatketaan keskiviikkona yleiskeskustelua.

Mietintöluonnoksen mukaan kansalaisaloitteen tai valiokunnan asiantuntijakuulemisten perusteella ei ole mahdollista saada ”selkeää ja kattavaa kuvaa kansalaisaloitteessa tarkoitettujen eheytyshoitojen ilmenemismuodoista, esiintyvyydestä, toteuttajista, uhreista, laaduista ja määristä Suomessa”.

”Asiasta ei ole muutoinkaan luotettavaa tutkimustietoa. Kattavaa kartoitusta ei ole myöskään siitä, missä määrin voimassa olevat rikoslain säännökset jo soveltuvat aloitteessa tarkoitettuihin eheytyshoitoihin ja liittyykö niihin sellaisia moitittavia tekomuotoja, joihin nykyiset rikoslain säännökset eivät sovellu”, mietintöluonnoksessa perustellaan.

Luonnoksen mukaan näistä asioista tulisi saada lisätietoja, jotta nykyisen sääntelyn selkeyttä ja riittävyyttä voidaan arvioida, sekä sitä, onko eheytyshoitojen kieltämiseksi tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin.

Kansalaisaloitteeseen liittyvässä Suomen psykiatriyhdistyksen lausunnossa todetaan kuitenkin, että aiheesta on lisääntyvää tutkimusnäyttöä, jonka mukaan ”eheytykselle” altistuminen on ihmisen mielenterveydelle haitallista ja kärsimystä aiheuttavaa.

EU:n parlamentti on kehottanut jäsenmaita kieltämään eheytyshoidot, ja Kidutuksen uhrien kansainvälinen kuntoutusneuvosto (IRCT) on arvioinut, että eheytys täyttää kidutuksen tunnusmerkistön, Suomen psykiatriyhdistys huomauttaa.

”Täytyy muistaa, että tässä toimitaan yhdessä hallituksena.”

Pääministeripuolue kokoomus linjasi heinäkuun puoluekokouksessaan, että eheytyshoidot tulisi kieltää lailla.

Tästä huolimatta lakivaliokunnan kokoomusjäsenet Aleksi Jäntti, Mari Kaunistola, Pihla Keto-Huovinen ja Susanne Päivärinta ovat valiokunnan kesäkuisessa kokouksessa kannattaneet mietinnön valmistelemista siten, että kansalaisaloitteen ehdotus lainvalmistelutoimiin ryhtymisestä hylätään.

”Nyt on aika tehdä muutos, ja jos näin monessa maassa on pystytty lakiteknisesti puuttumaan, niin jos on tahtoa, niin kyllä meillä Suomessakin keinot tähän löytyvät”, esimerkiksi Päivärinta kommentoi kansalaisaloitteen julkisessa kuulemisessa vielä helmikuussa.

Päivärinnan mukaan nyt tehtävässä päätöksessä ei ole kyse aloitteen hautaamisesta, vaan siitä, mikä on tässä tilanteessa paras toimintatapa.

”Itse en kaipaa enää selvitystä ilmiön laajuudesta, koska on kiistatonta, että sitä Suomessa ilmenee”, Päivärinta kommentoi asiaa viestitse.

Hänen mielestään on olennaista selvittää, mikä on tehokkain keino tai keinot vahingollisten eheytyshoitojen torjumiseksi.

”Lakivaliokunta pyysi oikeusministeriöltä sekä sosiaali- ja terveysministeriöltä lisätietoja muiden maiden oikeustilasta. Saamastamme selvityksestä ilmenee vaihtelevia käytäntöjä eri maissa”, Päivärinta perustelee lisäselvitystarvetta.

Hänen mukaansa on mahdollista, että eheytystoimintaa voidaan torjua myös muilla toimenpiteillä kuin erillisen lain säätämisellä.

Kokoomuksen Jäntin mukaan asiaan vaikuttaa myös yhteinen hallituspolitiikka.

”Kokoomus haluaa viedä ehdottomasti asiaa eteenpäin. Mutta kun tullaan siihen, mikä on hallituspuolueiden kanta, täytyy muistaa, että tässä toimitaan yhdessä hallituksena”, Jäntti toteaa.

Eduskunta keskusteli kansalaisaloitteesta lähetekeskustelussa viime marraskuussa. Hallituspuolueista eheytyshoitojen kieltoa pitivät ongelmallisena kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten edustajat. Kokoomuksen edustajat sen sijaan puhuivat silloin eheytyshoitojen haitallisuudesta ja kannattivat kieltoa.

Jäntti arvioi, että ministeriöissä ei ole aikaa valmistella kovin paljon hallitusohjelman ulkopuolelta tulevia lakihankkeita.

Jäntin mukaan voitaisiin kirjata mahdollisesti seuraavan hallituksen ohjelmaan. Seuraavat eduskuntavaalit pidetään vuonna 2027.

”Minulla ei henkilökohtaisesti ole mitään sitä vastaan, että asia etenisi jo tällä hallituskaudella, mutta se ei ole minun tahdostani kiinni”, Jäntti sanoo.

Hallituspuolueista Rkp:tä lakivaliokunnassa edustavan Eva Biaudet’n mukaan Rkp tukee kansalaisaloitteen esitystä lainsäädäntötoimiin ryhtymisestä.

Oppositiopuolueista keskusta oli kesäkuussa kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien linjoilla.

Muut oppositiopuolueet Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto olisivat Rkp:n tavoin valmiina kehottamaan oikeusministeriötä ryhtymään lainvalmisteluun eheytyshoitojen kieltämiseksi ja aikovat sitä keskiviikkona myös esittää.

Sdp:n Elisa Gebhard ei osta perustetta siitä, että eheytyshoitojen kieltäminen vaatisi vielä lisäselvityksiä.

”Toki sääntelyn täytyy olla selkeää ja tarkkarajaista, mutta sen varmistaminen kuuluu aivan tavanomaiseen lainsäätämisprosessiin. Miksei lain säätäminen olisi Suomessa mahdollista, kun niin monessa muussakin maassa siihen on pystytty”, Gebhard kysyy.

Hän muistuttaa, että eheytystoimintaa rajoitetaan lailla ainakin 14 maassa, Pohjoismaista sekä Islanti että Norja ovat kieltäneet toiminnan lailla. Lisäksi Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu sekä Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komitea ovat kehottaneet Euroopan neuvoston jäsenmaita kieltämään eheytystoiminnan lainsäädännöllä.

”Useat asiantuntijatahot ovat todenneet, että eheytystoiminnalla on selkeitä negatiivisia vaikutuksia sen kohteena olevien ihmisten mielenterveyteen. Meillä on erityinen tarve suojella tällaisessa toiminnassa altavastaajana olevia vähemmistöjä. Eheytys koskee joissain tapauksissa myös lapsia ja nuoria, mikä on erityisen vahingollinen asia”, Gebhard toteaa.

Samoilla linjoilla Gebhardin kanssa ovat myös vihreiden Alviina Alametsä sekä vasemmistoliiton Jessi Jokelainen.

”Asiaa ei ole mitään syytä lisäselvittää muuten kuin osana lainvalmisteluprosessia. Eheytyshoidot ovat psyykkisesti hyvin traumatisoivia ja ne aiheuttavat pitkäkestoista haittaa ihmisille. Ne pitäisi saada loppumaan mahdollisimman nopeasti”, Alametsä toteaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat