Energietechnik Systeme zur

konventionellen und erneuerbaren

Energieumwandlung Kompaktwissen
für Studium und Beruf 9te 9th Edition
Richard Zahoransky Ed
Visit to download the full and correct content document:
https://ebookstep.com/product/energietechnik-systeme-zur-konventionellen-und-erne
uerbaren-energieumwandlung-kompaktwissen-fur-studium-und-beruf-9te-9th-edition-r
ichard-zahoransky-ed/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Statistik Der Weg zur Datenanalyse, 9te 9th Edition

Ludwig Fahrmeir

https://ebookstep.com/product/statistik-der-weg-zur-
datenanalyse-9te-9th-edition-ludwig-fahrmeir/

Internet Cyber und IT Sicherheit von A Z Aktuelle

Begriffe kurz und einfach erklärt Für Beruf Studium und
Privatleben Ron Porath

https://ebookstep.com/product/internet-cyber-und-it-sicherheit-
von-a-z-aktuelle-begriffe-kurz-und-einfach-erklart-fur-beruf-
studium-und-privatleben-ron-porath/

Das 1 x 1 der Präsentation Für Schule Studium und Beruf

3rd Edition Karl Christof Renz

https://ebookstep.com/product/das-1-x-1-der-prasentation-fur-
schule-studium-und-beruf-3rd-edition-karl-christof-renz/

Produkthaftung Kompaktwissen für Betriebswirte

Ingenieure und Juristen Claudius Eisenberg

https://ebookstep.com/product/produkthaftung-kompaktwissen-fur-
betriebswirte-ingenieure-und-juristen-claudius-eisenberg/
Übungsbuch Signale und Systeme Ottmar Beucher

https://ebookstep.com/product/ubungsbuch-signale-und-systeme-
ottmar-beucher/

Gewalt und Krisenprävention in Beruf und Alltag 1st

Edition Rudi Heimann Jürgen Fritzsche

https://ebookstep.com/product/gewalt-und-krisenpravention-in-
beruf-und-alltag-1st-edition-rudi-heimann-jurgen-fritzsche/

Gewalt und Krisenprävention in Beruf und Alltag 1st

Edition Rudi Heimann Jürgen Fritzsche

https://ebookstep.com/product/gewalt-und-krisenpravention-in-
beruf-und-alltag-1st-edition-rudi-heimann-jurgen-fritzsche-2/

Weltereignisse und Massenmedien Zur Theorie des

Weltmedienereignisses Studien zu John F Kennedy Lady
Diana und der Titanic Christian Morgner

https://ebookstep.com/product/weltereignisse-und-massenmedien-
zur-theorie-des-weltmedienereignisses-studien-zu-john-f-kennedy-
lady-diana-und-der-titanic-christian-morgner/

Eingebettete Systeme Entwurf Modellierung und Synthese

Oliver Bringmann

https://ebookstep.com/product/eingebettete-systeme-entwurf-
modellierung-und-synthese-oliver-bringmann/
Hrsg.
Richard Zahoransky

Energietechnik
Systeme zur konventionellen und erneuerbaren
Energieumwandlung. Kompaktwissen für Studium
und Beruf
9. Aufl. 2022

Unter Mitarbeit von Hans-Josef Allelein, Elmar Bollin, Udo Schelling,

Harald Schwarz, Dominik Wö rsdö rfer, Carsten Fichter, Frank
Allmendinger, David Degler und Maurice Kettner
Hrsg.
Richard Zahoransky
Hochschule Offenburg, Offenburg, Deutschland

ISBN 978-3-658-34830-4 e-ISBN 978-3-658-34831-1

https://doi.org/10.1007/978-3-658-34831-1

Die Deutsche Nationalbibliothek verzeichnet diese Publikation in der

Deutschen Nationalbibliografie; detaillierte bibliografische Daten sind
im Internet ü ber http://​dnb.​d-nb.​de abrufbar.

© Springer Fachmedien Wiesbaden GmbH, ein Teil von Springer Nature

2002, 2004, 2007, 2009, 2010, 2013, 2015, 2019, 2022

Das Werk einschließlich aller seiner Teile ist urheberrechtlich

geschü tzt. Jede Verwertung, die nicht ausdrü cklich vom
Urheberrechtsgesetz zugelassen ist, bedarf der vorherigen Zustimmung
des Verlags. Das gilt insbesondere fü r Vervielfä ltigungen,
Bearbeitungen, Ü bersetzungen, Mikroverfilmungen und die
Einspeicherung und Verarbeitung in elektronischen Systemen.

Die Wiedergabe von allgemein beschreibenden Bezeichnungen,

Marken, Unternehmensnamen etc. in diesem Werk bedeutet nicht, dass
diese frei durch jedermann benutzt werden dü rfen. Die Berechtigung
zur Benutzung unterliegt, auch ohne gesonderten Hinweis hierzu, den
Regeln des Markenrechts. Die Rechte des jeweiligen Zeicheninhabers
sind zu beachten.

Der Verlag, die Autoren und die Herausgeber gehen davon aus, dass die
Angaben und Informationen in diesem Werk zum Zeitpunkt der
Verö ffentlichung vollstä ndig und korrekt sind. Weder der Verlag noch
die Autoren oder die Herausgeber ü bernehmen, ausdrü cklich oder
implizit, Gewä hr fü r den Inhalt des Werkes, etwaige Fehler oder
Ä ußerungen. Der Verlag bleibt im Hinblick auf geografische
Zuordnungen und Gebietsbezeichnungen in verö ffentlichten Karten
und Institutionsadressen neutral.

Lektorat: Thomas Zipsner

Springer Vieweg ist ein Imprint der eingetragenen Gesellschaft

Springer Fachmedien Wiesbaden GmbH und ist ein Teil von Springer
Nature.
Die Anschrift der Gesellschaft ist: Abraham-Lincoln-Str. 46, 65189
Wiesbaden, Germany
Vorwort des Herausgebers zur 9. Auflage
Die Umsetzung der politischen Vorgaben zur CO2-Emissionsminderung
nehmen innerhalb der Europä ischen Union (EU) und bei den meisten
ihrer Mitgliedslä ndern konkrete Formen an – bis zum Jahr 2050 will die
EU klimaneutral werden, also keine klimaschä dlichen Emissionen mehr
freisetzen. So hat die EU-Kommission nach der Amtseinfü hrung der
neuen Kommissionsprä sidentin fü r ihren GREEN DEAL insgesamt 260
Milliarden Euro (ca. 1,5 % des EU-Bruttoinlandsprodukts) jä hrlich fü r
Maßnahmen zur Reduktion des Treibhauseffekts in den Jahren 2020 bis
2030 veranschlagt. Die Bundesregierung hat in diesem Zusammenhang
fü r Deutschland den kompletten Ausstieg aus der Kohleverstromung
bis zum Jahr 2038 verfü gt – die neue Bundesregierung versucht laut
ihres Koalitionsvertrages vom Nov. 2021 diesen Zeitpunkt gar auf das
Jahr 2030 vorzuziehen. Bis zu jenem Zeitpunkt soll das letzte deutsche
Kohlekraftwerk abgeschaltet sein. Nach dem Moratorium der
deutschen Kernkraft ist dies der zweite Ausstieg aus einer
Kraftwerksklasse, die bisher die Basis der sicheren deutschen
Stromversorgung darstellte. Die Dampfkraftwerke verbleiben in
Deutschland demnä chst also nur noch als solarthermische,
geothermische, Abwä rme nutzende (hier speziell die ORC sowie Kalina
Techniken) sowie Biomasse- und Mü ll-Kraftwerke, und als wesentliche
Komponente in Kombinationskraftwerken.
Nicht alle Volkswirtschaften gehen den deutschen bzw.
europä ischen Weg mit. So setzen beispielsweise die USA,
osteuropä ische Lä nder, Russland, China und andere asiatische Lä nder
weiter auf die Kohleverstromung und die Kernkraft. Insofern haben die
entsprechenden Kapitel ü ber diese Techniken weiterhin ihre
Berechtigung. Viele Energiekonzerne sind global tä tig, so dass die
Ingenieurausbildung nicht auf die deutsche Situation limitiert sein
sollte.
Bei dieser Auflage ist es gelungen, fü r mehrere Kapitel neue Autoren
aus verschiedenen Hochschulen zu gewinnen. In diesem Zuge erfuhren
insbesondere die Kapitel Brennstoffzellen, Windenergie, Geothermie,
Energiespeicherung, Kraft-Wä rme-Kä lte Kopplung (BHKW) und
stationä re Kolbenmotoren eine grundlegende Neufassung. Den
schnellen politischen Ä nderungen wurden in den Kapiteln
Energieverteilung sowie Marktliberalisierung und Energiewende durch
sorgfä ltige Ü berarbeitungen Rechnung getragen. Zehn Autoren aus
sieben verschiedenen Universitä ten, Hochschulen und der EnBW
tragen zu dieser neunten Auflage bei. Ihnen gebü hrt herzlichsten Dank.
Großes Lob sei dem Springer Vieweg Verlag mit seinem Lektorat fü r
das Engagement gezollt. Ihre Arbeit zur Umsetzung dieser Auflage ist
durch die gestiegene Anzahl von Autoren mit vielen neugestalteten
Kapiteln gewiss nicht leichter geworden.
Richard A. Zahoransky
Offenburg, Deutschland
Mai 2022
Geleitwort zur 9. Auflage
Prozesse zur Energieumwandlung sind allgegenwä rtig und bilden eine
unverzichtbare Grundlage unserer modernen Zivilisation. Die aus
Grü nden des Klimaschutzes erforderliche Abkehr von fossilen
Energieträ gern und der auf erneuerbare Energien ausgerichtete Umbau
der hochgradig vernetzten Energiesysteme bringen fü r die Gesellschaft
vielfä ltige technische, wirtschaftliche und politische
Herausforderungen mit sich.
Vor diesem Hintergrund wird in der vorliegenden aktualisierten
9. Auflage des seit langen Jahren vielgenutzten Standardwerkes
„ENERGIETECHNIK – Systeme zur konventionellen und erneuerbaren
Energieumwandlung“ ein weiter Bogen gespannt von verfü gbaren
Energieträ gern ü ber die prozesstechnischen Grundprinzipien und
Komponenten der zahlreichen klassischen und zukü nftigen
Energiewandlungs- und Verteilungssysteme bis hin zu
energiepolitischen Fragestellungen. Den Lesern wird somit ein
umfassendes und fundiertes Verstä ndnis der gesamten Thematik
vermittelt. Wichtige Aspekte der Energiewende werden besonders
hervorgehoben. Beispielhaft seien in diesem Zusammenhang die
Ausfü hrungen zu Netzen und zur Speicherung von Energie erwä hnt,
ohne die eine nachhaltige und gesicherte Energieversorgung auf der
Basis erneuerbarer Energien nicht gelingen kann.
Das gut ausgearbeitete didaktische Konzept des Buches ermö glicht
weitgehend das Studium einzelner Kapitel ohne auf Vorhergehendes
zurü ckgreifen zu mü ssen. Bei der Darstellung technischer Prozesse
wird schrittweise der Detaillierungsgrad von den grundlegenden
Wirkprinzipien thermodynamischer Kreisprozesse bis hin zu
vereinfachten Schaltbildern realer technischer Anlagen gut
nachvollziehbar erhö ht. Darü ber hinaus haben die Autoren ein
umfangreiches Datenmaterial zu den in den einzelnen Kapiteln
beschriebenen Techniken zusammengetragen. Ü bungsaufgaben nach
jedem Kapitel mit Lö sungen am Ende des Buches ermö glichen, das
erworbene Wissen selbstä ndig zu vertiefen.
Ich empfehle das Lehrbuch insbesondere Studierenden technischer
und naturwissenschaftlicher Fachrichtungen. Es ist aber auch eine
hervorragende Informationsquelle fü r interessierte Laien, die sich mit
Fragestellungen zur Energiewende fundierter auseinandersetzen
wollen.
Karlheinz Schaber
Verzeichnis der verwendeten Formelzeichen und
Abkürzungen
Teilweise sind einzelne Formelzeichen doppelt besetzt. Dies lä sst sich
bei dem weiten Gebiet der Energietechnik kaum vermeiden, wenn nicht
auf die ü bliche Nomenklatur verzichtet werden soll. Im Text sind die
verwendeten Formelzeichen jeweils erlä utert.

Kürzel Erläuterung Einheit

A Atommassenzahl kg/kmol
A Fläche m2
A Skalierungsfaktor (Kap. 13) 1
A1P Annex 1 Parties (im Anhang 1 aufgefü hrte –
Vertragsparteien)
A PV Installierte Photovoltaik-Generatorfläche m2
ABZ Alkalische Brennstoffzelle –
ACER Agency fort he Cooperationof Energy Regulators –
AdKM Adsorptionskältemaschine –
AE Elektrodenfläche m2
AEP Annual Energy Production –
AFC Alkaline fuel cell –
AFM+E Außenhandelsverband Mineralö l und Energie –
AM Air Mass 1
APEE Anreizprogramm Energieeffizienz –
APU Auxiliary Power Unit –
A Sp Querschnitt der elektrischen Spule m2
AVBEltV Allgemeine Bedingungen fü r die Elektrizitätsversorgung –
von Tarifkunden
AZ Arbeitszahl 1
a Relative Annuität 1
Kürzel Erläuterung Einheit
a Abbrand W/kg
B Breite M
B bzw. B Magnetische Feldstärke; magnetische Induktion T = Vs/m2
BDI Bundesverband der Deutschen Industrie –
BDEW Bundesverband der Energie und Wasserwirtschaft –
BE Freiwerdende mittlere Bindungsenergiedifferenz pro eV bzw. J
Nukleon
BEG Bundesfö rderung fü r effiziente Gebäude –
BEV Battery Electro Vehicle –
BHKW Blockheizkraftwerk –
BKV Bilanzkreisvertrag –
BMWi Bundesministerium fü r Wirtschaft und Technologie –
BNetzA Bundesnetzagentur –
BNE Bundesverband neuer Energieanbieter –
BZ Brennstoffzelle –
beff Effektiver spezifischer Kraftstoffverbrauch kg/J
C Elektrische Kapazität F
CA Auftriebsbeiwert 1
CCM Catalyst Coated Membrane –
CP Leistungsbeiwert 1
C P,max Max. Leistungsbeiwert, Betz-Faktor 1
Kürzel Erläuterung Einheit
CDM Clean Development Mechanism –
CER Certified Emission Reduction –
COP Conference of the Parties (Konferenz der Vertragsparteien) –
COP Coefficient of Performance 1
CPC Compound Parabolic Concentrator –
Kürzel Erläuterung Einheit
CSP Concentrating Solar Thermal Power Plants –
CW Widerstandsbeiwert 1
c Wärmekapazität (Tab. 2.​1) J/(kgK)
c, c i Geschwindigkeit, Absolutgeschwindigkeit m/s
cp Wärmekapazität bei konstantem Druck J/(kgK)
Wärmekapazität bei konstantem Druck fü r Dampf J/(kgK)

Wärmekapazität bei konstantem Druck fü r Dampf- J/(kgK)

Rauchgas-Mischung
Wärmekapazität bei konstantem Druck fü r Rauchgas J/(kgK)
Wärmekapazität fü r Wasser J/(kgK)

cu Umfangskomponente der Absolutgeschwindigkeit m/s

cv Wärmekapazität bei konstantem Volumen J/(kgK)
Wärmekapazität bei konstantem Volumen fü r Dampf J/(kgK)
Wärmekapazität bei konstantem Volumen fü r Dampf- J/(kgK)
Rauchgas-Mischung
Wärmekapazität bei konstantem Volumen fü r Rauchgas J/(kgK)
c-H 2 Compressed hydrogen –
D Durchmesser bzw. Profildicke m
D Dielektrische Verschiebung As/m2
DMFC Direct methanol fuel cell –
DN Nenndurchmesser m
DNA Designated National Authority
DOE Designated Operational Entities
DVG Deutsche Verbundgesellschaft –
DZ Solarer Zapf-Deckungsanteil 1
d Abstand m
E, E Energie, mittlere Energie J
Kürzel Erläuterung Einheit
E Elektrische Spannung, Quellspannung V
E Strahlungsintensität (Kap. 12) W/m2/
μm
E, E Elektrisches Feld, elektrische Feldstärke V/m
Eax Axiales elektrisches Feld V/m
Echem Chemische Energie J
EEl Elektrische Energie J
EFis Spaltungsenergie von Atomen J
EFus Fusionsenergie von Atomen J
Eges Gesamter Energieinhalt J
Ei Energieform, in die umgewandelt werden soll J
EK Im elektrischen Kondensator gespeicherte Energie J
EKin Kinetische Energie J
Emax Maximale Spannung V
EPot Potenzielle Energie J
Kürzel Erläuterung Einheit
EPV,use Nutzbarer Sonnenenergieertrag J

E0rev Theoretische reversible Zellspannung V

E0th Thermoneutrale Spannung (fiktive Heizwertspannung) V

EQ Elektromagnetische Energie bzw. Strahlungsenergie J

ERot Rotationsenergie J
ESol Eingestrahlte Sonnenenergie in Modul J
ESpeicher Gespeicherte Energie J
ETh Thermische Energie J
EZ Zü ndenergie zur Auslö sung der Fusion J
Kürzel Erläuterung Einheit
E0 Solarkonstante E0 = 1,367 kW/m2 ± 1 % W/m2

E0 Thermodynamisch reversibel erreichbare Zellspannung V

Ex Exergie J
ExH Exergie, mittels Enthalpien berechnet J
ExQ Exergie, mittels Wärmen berechnet J
ECR Expansion-Compression Ratio 1
EEG Erneuerbare Energien Gesetz –
EEX European Energy Exchange Leipzig –
EFET European Federation of Energy Traders –
Eh-EHS EU-Emissionshandelssystem –
EnWG Energiewirtschafts-Gesetz –
ERU Emission Reduction Unit –
ETS Emission Trading System –
EU Europäische Union –
EVU Energieversorgungsunternehmen –
e massenspezifische Energie, mit entsprechenden Indizes J/kg
F Kraft N
F Faradaykonstante F = 96.486 As/mol As/mol
FA Auftriebskraft N
FH Tangentiale Antriebskraft N
Fu Umfangskraft N
Fx Kraft in x-Richtung N
FT Impulskraft bzw. Schubkraft N
FW Widerstandskraft N
FEDV Freier Energiedienstleister Verband –
f Wahrscheinlichkeit, Häufigkeit 1
Kürzel Erläuterung Einheit
f Wö lbungshö he eines Flü gelprofils m
fNetz Netzfrequenz Hz
G Gibbs´sche Freie Energie J
GABi Grundmodell der Ausgleichsleistungen und –
Bilanzierungsregeln im Gassektor
GasNZV Gasnetzzugangsverordnung –
GeLiGas Geschäftsprozesse Lieferantenwechsel Gas –
GHG Greenhouse Gas, Treibhausgas –
GWRK Großwasserraumkessel –
g Beschleunigung eines Kö rpers, der auf der Erde frei im m/s2
Vakuum fällt. Internationaler Standardwert
g = 9,80665 m/s2. Der Wert hängt von der Erdposition ab.
H Hö he m
H Magnetische Feldstärke A/m
H Enthalpie J
HG Gemischheizwert J
HN Nutzbares Gefälle m
Ho Brennwert (frü her: oberer Heizwert) J
Hu Heizwert (frü her: unterer Heizwert) J
HU Enthalpie bei unterer Prozesstemperatur (nur Kap. 2) J
H Verl Verlusthö he m
HD Hochdruck –
HDR Hot Dry Rock –
HEPP Hydroelectric Power Plant –
HGÜ Hochspannungsgleichstromü bertragung –
HRV Händlerrahmenvertrag –
HZO Heizungsoptimierungsprogramm –
Kürzel Erläuterung Einheit
Kürzel Erläuterung Einheit
h Spezifische Enthalpie J/kg
h Hö he m
h Planck’sche Konstante; h = 6,625 · 10−34 Js Js

I Stromstärke A
If Erregerstrom I
I MPP Stromstärke im MPP A
I Sc Kurzschlussstrom A
Iu Impuls in Umfangsrichtung kg m/s
I0 Investitionskosten €
IET International Emission Trading –
IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change –
ISO Independent System Operator –
ITO Independent Transmission Operator –
i Spezifische Stromstärke A/m2
J Trägheitsmoment kg m2
J Stromdichte A/m3
JAZ Jahresarbeitszahl –
JI Joint Implementation –
j Nicht nutzbare massenspezifische Arbeit J/kg
K Faktor fü r Seiliger-Prozess 1
K Faktor Nm/s
K Spezifische Nutzwärmekosten €/kWh
KAV Konzessionsabgabenverordnung –
KSBZ Karbonatschmelzen Brennstoffzelle –
KWK Kraft-Wärme-Kopplung –
KWKG Kraft-Wärme-Kopplungs-Gesetz –
Kürzel Erläuterung Einheit
k Formfaktor 1
keff Effektiver Multiplikationsfaktor fü r Neutronen im 1
Reaktorvolumen
k1 Kennwert von Kollektoren W/K/m2
k2 Kennwert von Kollektoren W/K 2/m2
L Länge oder Breite m
L Flächenbezogenes Maß fü r Neutronenleckage (nur m−2
Abschn. 5.​1.​3)
LLA Laufradschaufellänge m
Lmin Mindestluftbedarf (Volumenverhältnis) 1
l Länge m
lA Hebelarm m
l(r) Ö rtliche Blatttiefe m
l-H 2 Liquified hydrogen –
LCER Longterm Certified Emission Reduction –
LIMPET Land installed marine powered energy transformer –
LNG Liquid Natural Gas –
LOHC Liquified organis hydrogen carrier –
LULUCF Land-use, Land-use Exchange and Forestry –
M Moment Nm
M Molmasse mol
M Magnetisierung Vs/m2
MCFC Molten carbonate fuel cell –
MEA Membrane electrode assembly –
MHD Magnetohydrodynamischer Generator –
MOF Metal organic framework –
MPP Maximum Power Point –
Kürzel Erläuterung Einheit
MZ Methanzahl 1
m Masse des Kö rpers kg
mB Masse des Kraftstoffs bzw. Brennstoffs kg
mK Masse des Atomkerns kg
mn Neutronenmasse kg
mp Protonenmasse kg
Kürzel Erläuterung Einheit
Massenstrom kg/s
Massenstrom einer Turbinenanzapfung kg/s
Massenstrom des Brennstoffs kg/s
Massenstrom des Dampfes kg/s
Massenstrom des Frischdampfes kg/s
Gesamter Massenstrom kg/s
Dampfmassenstrom fü r Heizzwecke kg/s
Idealer Brennstoff-Massenstrom kg/s
Realer Brennstoff-Massenstrom kg/s
Massenstrom des Rauchgases kg/s
Verdampfender Massenstromanteil kg/s
Massenstrom durch Dampfkraftwerk eines kg/s
Kombikraftwerks
Massenstrom durch Gasturbine eines Kombikraftwerks kg/s
N Systemnutzungsgrad 1
N Anzahl von Atomkernen pro Volumen (nur Abschn. 5.​1.​3) m−3
N Anzahl von (instabilen) Atomkernen 1
N Anzahl von Neutronen 1
N0 Anzahl von (instabilen) Atomkernen zum Anfangszeitpunkt 1
NL Avogadro-Zahl Mol−1
Kürzel Erläuterung Einheit
NAP Nationaler Allokationsplan
NAV Netzanschlussvertrag –
ND Niederdruck –
NNV Netznutzungsvertrag –
NTPA Negotiated Third Party Access –
NTU Number of transfer units 1
n Drehzahl Hz
n Neutron –
na Drehzahlgrö ße Hz
nD Durchgangsdrehzahl Hz
ne Zahl der bei Reaktion freigesetzten Elektronen 1
n0 Nenndrehzahl Hz
n1, n2 Eintrittsdrehzahl, Abtriebsdrehzahl Hz
Molmassenstrom des Brennstoffs mol/s

id, real Molmassenstrom ideal bzw. real mol/s

OKBZ Oxidkeramische Brennstoffzelle –
ORC Organic Rankine Cycle –
OTEC Ocean Thermal Energy Conversion –
OW Oberwasser –
ÖE Ö leinheit; 1 Ö E = 42.000 kJ J
o.T. Oberer Totpunkt –
P Leistung, Wirkleistung W
P Polarisation As/m2
P eff Effektive Leistung W
P el Elektrische Leistung W
P Fus Fusionsleistung W
Kürzel Erläuterung Einheit
P heiz Heizleistung W
Pi Indizierte Leistung W
P kin Kinetische Leistung W
P m bzw. Mechanische Leistung W
P mech
PN Nutzleistung W
P Pot Leistung durch Nutzung der potenziellen Hö hendifferenz W
P Proz Leistung eines thermischen Kreisprozesses W
P Pu Antriebsleistung der Pumpe W
Kürzel Erläuterung Einheit
P PV,peak Installierte Generatorleistung unter STC W
PR Performance Ratio 1
P Rotor Leistung des Rotors W
PT Leistung der Turbine W
Pt Technische Leistung W
P th Thermische Leistung W
Pu Umfangsleistung W
PV Antriebsleistung des Verdichters W
P Verl Verlustleistung W
P WEA Leistung der Windenergieanlage W
P Wind Leistung der Windströ mung W
P Zu Zugefü hrte Leistung W

P DT Abgegebene Leistung des Dampfkraftwerks eines W

Kombikraftwerks

P GT Abgegebene Leistung der Gasturbine eines W

Kombikraftwerks
Kürzel Erläuterung Einheit
PAFC Phosphoric Acid Fuel Cell –
PEFC Polymer Electrolyte Fuel Cell –
PEMFC Proton Exchange Membrane Fuel Cell –
PFC Perfluorkarbonat –
PMBZ Polymer-Membran Brennstoffzelle –
PSBZ Phosphorsaure Brennstoffzelle –
PV Photovoltaik –
p Druck Pa
p Anzahl Polpaare eines elektrischen Generators 1
pAtm Atmosphärendruck Pa
pdyn Dynamischer Druck Pa
pFD Frischdampfdruck Pa
pGW Druck des geokomprimierten Wassers Pa
pi Drü cke in Kreisprozessen Pa
pmi Mittlerer indizierter Druck Pa
ppbv Parts per Billion Volume 1/m3
pstau Staudruck Pa
ptot Totaldruck Pa
pZÜ Druck der Zwischenü berhitzung Pa
Q Wärme J
Q bzw. Qe Elektrische Ladung C
Q Blindleistung W
Wärmestrom W
Qab Abgefü hrte Wärme J
QNutz Nutzbare Wärme J
Qzu Zugefü hrte Wärme J
Kürzel Erläuterung Einheit
Nutzbarer Wärmestrom des Abgases W
Wärmestrom des Dampfes W

Geo Geothermischer Wärmestrom W

Gesamter Wärmestrom W
Gelieferte Wärmeleistung an Pufferkreis W

Komp Wärmestrom des Kompressors W

Kälteleistung W
Nutzbarer Wärmestrom des Kü hlwassers W

max Maximaler Wärmestrom W

Nutzwärmestrom W
Rauchgas-Wärmestrom W
Globalstrahlungsleistung auf Kollektorfeld W
Von Umgebung durch Wärmepumpe aufgenommener W
Wärmestrom
Kürzel Erläuterung Einheit
Nicht nutzbarer Wärmestrom W
Von Wärmepumpe abgegebener nutzbarer Wärmestrom W

WW Wärmestrom zur Erwärmung von Trinkwasser W

Zugefü hrter Wärmestrom W
Abgas-Wärmestrom der Gasturbine eines Kombikraftwerks W
Dem Dampfkraftwerk zugefü hrter Wärmestrom im W
Rahmen eines Kombikraftwerks
Dem Dampfkraftwerk zugefü hrte Wärmeströ me im W
Rahmen eines Kombikraftwerks
Abgaswärmestrom der Gasturbine (Kombikraftwerk) W
q Massenspezifische Wärme J/kg
qab Abgefü hrte spezif. Wärme J/kg
Kürzel Erläuterung Einheit
qAnz Durch regenerative Speisewasservorwärmung ü bertragene J/kg
spezifische Wärme
qF Flächenspezifischer Erdwärmestrom W/m2
qij Spezifische Wärmen von Kreisprozessen J/kg
qK Spez. Konvektionsverlustleistung W/m2
qN Spez. Nutzleistung W/m2
qR,a Spez. Reflektionsverlustleistung am Absorber W/m2
qS Spez. Solarstrahlung auf den Kollektor W/m2
qS,a Spez. Solarstrahlung auf Absorber W/m2
qSt Stableistung W/m
qStr Spez. Strahlungsverlustleistung W/m2
qT Spezifische Transmissionsverlustleistung W/m2
qV Massenspezifischer Wärmeverlust J/kg
qzu Dem Prozess zugefü hrte spezifische Wärme J/kg
R Spezielle Gaskonstante J/(kg K)
R Elektrischer Widerstand Ohm
R Energierü ckgewinnungsfaktor 1
R, R i Radius m
Ra Rate der absorbierten Neutronen 1
RL Rate der durch Leckagen verlorenen Neutronen 1
Rp Rate der produzierten Neutronen 1
R1 Reaktionsrate s−1
R2 Volumenbezogene Reaktionsrate m−3 s−1
RBW Radiobiologische Wirksamkeit 1
RegTP Regulierungsbehö rde fü r Telekommunikation und Post –
RMU Removal Units –
Kürzel Erläuterung Einheit
RTPA Regulated Third Party Access –
r Radius bzw. radiale Koordinate m
r Spezifische Verdampfungsenthalpie J/kg
rC Effektives Verdichtungsverhältnis 1
rE Expansionsverhältnis 1
rem Roentgen Equivalent Man rem
rpm Umdrehungen pro Minute (revolutions per minute) min−1
S Stromzahl 1
S Schubkraft N
Si Schwerpunkt –
S Entropie J/K
SU Entropie bei unterer Prozesstemperatur J/K
SDV Spezifischer Dampfverbrauch kg/J
Kürzel Erläuterung Einheit
SF6 Schwefelhexafluorid –
SKE Steinkohleneinheit; 1 kg SKE = 29,3 MJ J
SLV Stromliefervertrag –
SM Schwermetall –
SMES Supraleitender Magnetischer Energiespeicher –
SOFC Solide oxide fuel cell –
STC Standard Test Conditions –
ST-2000 Projekt Solarthermie 2000 des BMWi –
s Massenspezifische Entropie J/(kgK)
s Weg m
T Temperatur K (°C)
T Periodendauer s
T Profiltiefe m
Kürzel Erläuterung Einheit
TFD Frischdampftemperatur K
TU Umgebungstemperatur bzw. unteres Prozesstemperatur K
T1/2 Halbwertszeit s
Ti Temperaturen in Kreisprozessen K
TiD Dampftemperatur K
TiGes Mischtemperatur K
TiRG Rauchgastemperatur K
Tmin Minimale Prozesstemperatur K
Tmax Maximale Prozesstemperatur K
Temperaturen des Dampfkraftwerksprozesses eines K
Kombikraftwerks
Temperaturen des Gasturbinenprozesses eines K
Kombikraftwerks
T0 Bezugstemperatur K
TZÜ Temperatur mit Zwischenü berhitzung K
TPA Third Party Access –
t Zeit s
tCER Temporary Certified Emission Reduction –
td Messperiode s
ti Turbulenzintensität 1
t0 Bezugszeit s
x Bezogene Kollektorü bertemperatur m2 K/W
U Umlaufzahl (nur Abschn. 4.​4.​6, 4.​4.​7 und 4.​4.​8) 1
U Innere Energie J
U, Ue Elektrische Spannung V
Uf Erregerspannung V
Kürzel Erläuterung Einheit
Uges Mittlerer Wärmedurchgangskoeffizient W/m2/K
UMPP Spannung im MPP V
U0 Nullpunkt der inneren Energie (bei T = 273 K und J
p = 1013 mbar)
U0C Leerlaufspannung V
UCTE Union for the Coordination of Transmission of Electricity –
ULEV Ultra Low Emission Vehicle –
UNEP United Nations Environment Program –
UNFCCC United Nations Framework Convention on Climate Change –
USV Unterbrechungsfreie Stromversorgung –
UW Unterwasser –
u Umfangsgeschwindigkeit bzw. Umfangsgeschwindigkeit der m/s
Flü gelspitze
uSp Umfangsgeschwindigkeit an der Flü gelspitze m/s
Kürzel Erläuterung Einheit
u.T. Unterer Totpunkt
V Volumen m3
Vh Hubvolumen m3
Vi Volumen in einzelnen Punkten von Kreisprozessen in m3
Kolbenmotoren
Vk Restvolumen bzw. schädliches Volumen m3
VOB Volumen des Oberbeckens m3
Vp Vollbelegungsperson 1
Volumenstrom m3/s
Volumenstrom von Dampf m3/s
Volumenstrom von Rauchgas m3/s
Volumenstrom während Pumpphase m3/s
Kürzel Erläuterung Einheit
Volumenstrom während Turbinenphase m3/s
VDEW Vereinigung Deutscher Elektrizitätswerke e. V. –
VDN Verband der Netzbetreiber
VIK Verband der Industriellen Energie- und Kraftwirtschaft –
VKU Verband Kommunaler Unternehmen –
VNB Verteilnetzbetreiber –
VSK Vertragstaatenkonferenz der Klimarahmenkonvention –
VV Verbändevereinbarung –
v Spezifisches Volumen m3/kg
v Geschwindigkeit m/s
v eff Effektive Anströ mgeschwindigkeit m/s
v″ Spezifisches Volumen des gesättigten Dampfes m3/kg
W Arbeit J
WMB Wärmemehrbedarf 1
W eff Effektive Nutzarbeit J
W el Elektrische Arbeit J
W el,rev Reversible elektrische Arbeit J
Wi Indizierte Arbeit J
W Mech Mechanische Arbeit J
WN Nutzarbeit J
W o, W u Obere, untere Wobbe-Zahl 1
WP Pumpenarbeit J
WT Turbinenarbeit J
W T,s Turbinenarbeit bei isentroper Zustandsänderung J
Wt Technische Arbeit J
W th Arbeit des idealen Vergleichsprozesses J
Kürzel Erläuterung Einheit
WV Volumenänderungsarbeit J
W Zu Zugefü hrte Arbeit J
WEA Windenergieanlage –
WP Wärmepumpe –
WRC World Radiation Center –
WSR Wirkleistungssekundenreserve W
WÜ Wärmeü bertrager –
w Anzahl der Windungen einer elektrischen Spule 1
wi Relativgeschwindigkeit m/s
Kürzel Erläuterung Einheit
wi, wij Spezifische Arbeit von Kreisprozessen J/kg
wN Massenspezifische Nutzarbeit J/kg
wPumpe Spezifische Antriebsarbeit fü r Pumpe J/kg
wTurb, wT Spezifische Arbeit der Turbine J/kg
wt Massenspezifische technische Arbeit J/kg
wt,id Ideale, verlustfreie spez. technische Arbeit J/kg
wth Massenspezifische Arbeit des idealen Vergleichsprozesses J/kg
wu Massenspezifische Umfangsarbeit J/kg
wverl Durch Verluste nicht nutzbare spezifische technische J/kg
Arbeit
x Bezogene Kollekturü bertemperatur m2K/W
x0 Bezogene Kollekturü bertemperatur bei Stillstand m2K/W
xA Bezogene Kollekturü bertemperatur im Betriebspunkt A m2K/W
xd Dickenrü cklage eines Flü gelprofils m
xf Wö lbungsrü cklage eines Flü gelprofils m
Yf Spezifischer Ertrag Final Yield 1
Kürzel Erläuterung Einheit
y, y i Koordinate, Abstand m
Z Realgasfaktor 1
ZEV Zero emission vehicule –
z, zi Hö henlage; vertikale Position m
z Axiale Koordinate m
z Anzahl Protonen 1
z Anzahl der Zylinder 1
z Anzahl der Wicklungen 1
z Anzahl von Flü geln einer Windturbine 1
zr Referenzhö he m
α Flü gel-Anstellwinkel Grad
α α-Strahlung (He-Kerne) –
α Drehwinkel, Kurbelwellenwinkel Grad
α Hö henexponent (Hellmann-Exponent) 1
αs Hö henwinkel der Sonne Grad
αs,max Maximaler Hö henwinkel der Sonne Grad
αS,s Absorptionskoeffizient der Absorberfläche 1
βi Winkel Grad
β Neigungswinkel der Kollektorempfängerfläche gegenü ber Grad
Horizontalen
β Blatteinstellwinkel bei einer Windturbine Grad

β, β − β-Strahlung (Elektronen-Strahlung) –

γ Empfängerflächen-Azimutwinkel Grad
γ γ-Strahlung (Rö ntgen-Strahlung) –
γS Sonnen-Azimutwinkel Grad
δ Deklinationswinkel Grad
∆ Differenz (Operator) –
Kürzel Erläuterung Einheit
∆G Ä nderung der Gibbs’schen freien Energie J

∆G0 Ä nderung der Gibbs’schen freien Energie im chemischen J

Standardzustand
∆H Reaktionsenthalpie J
∆H Enthalpiedifferenz J

∆H 0 Reaktionsenthalpie im chemischen Standardzustand J

∆S Reaktionsentropie J/K
∆Ta Grädigkeit, Pinch Point bei Wrmeü bertragern K
∆TRG-D Grädigkeit eines Abhitzekessels zwischen den K
wärmeü bertragenden Fluiden Rauchgas und Dampf
∆TRG-fl Grädigkeit eines Abhitzekessels zwischen den K
wärmeü bertragenden Fluiden Rauchgas und Flü ssigkeit
∆e Differenz der spezifischen Exergie J/kg
∆hs Spezifische Enthalpiedifferenz einer isentropen J/kg
Zustandsänderung
∆hT,s Spezifische Enthalpiedifferenz einer isentropen J/kg
Zustandsänderung in Turbine
∆m Massendefekt Kg
∆p Druckdifferenz Pa
∆pRohr Druckverlust in Strö mungsrohrleitung Pa
∆s Massenspezifische Entropiedifferenz J/(kg K)
∆ϑ Pitchwinkel bei einer Windturbine Grad
∆φ Winkelinkrement Grad
Kürzel Erläuterung Einheit
ε Geometrisches Verdichtungsverhältnis 1
ε Leistungszahl (Leistungsziffer) 1
ε Gleitzahl (bei Windturbine) 1
ε Pro Kernspaltung freigesetzte Energie J
ε0 Elektrische Feldkonstante; Permittivität A s/(Vm)
Kürzel Erläuterung Einheit

εC Ideale Leistungszahl (reziproker Carnot-Wirkungsgrad) 1

ε CK Ideale Leistungszahl (reziproker Carnot-Wirkungsgrad) fü r 1

Kü hlprozesse

ε CW Ideale Leistungszahl (reziproker Carnot-Wirkungsgrad) fü r 1

Wärmeprozesse
εK Leistungszahl fü r Kü hlprozesse 1
ε max Maximale Leistungszahl 1
εr Dielektrische Leitfähigkeit; Permittivitätszahl F/m
εW Leistungszahl fü r Wärmepumpe 1
η Wirkungsgrad 1
ηAK Abwärmenutzungsgrad des Abhitzekessels eines 1
Kombikraftwerks
ηBst Brennstoffnutzungsgrad 1
ηC Carnot Wirkungsgrad 1
ηeff Effektiver Wirkungsgrad 1
ηel Auf elektrische Leistung bezogener Wirkungsgrad 1
ηel,Sys Elektrischer Systemwirkungsgrad 1
ηF Faraday-Wirkungsgrad 1
ηG, ηGen Generator-Wirkungsgrad 1
ηGes Gesamter Wirkungsgrad 1
ηGT Wirkungsgrad fü r Generator und Transformator 1
ηg Gü tegrad 1
ηi Indizierter Wirkungsgrad 1
ηK Kollektorwirkungsgrad 1
ηKA Kollektorwirkungsgrad im Betriebspunkt A 1
ηKoll Kollektorkreisnutzungsgrad 1
Kürzel Erläuterung Einheit
ηL Leitungsbeiwert 1
ηModul Modulwirkungsgrad 1
ηm, ηmech Mechanischer Wirkungsgrad 1
ηMot Motorwirkungsgrad 1
ηO Optischer Wirkungsgrad 1
ηP Pumpenwirkungsgrad 1
ηRL Wirkungsgrad Rohrleitung 1
ηs Isentroper Wirkungsgrad 1
ηT Turbinenwirkungsgrad 1
ηth Thermischer Wirkungsgrad 1
ηthermod Thermodynamischer Wirkungsgrad 1
ηth,Ges Gesamter thermischer Wirkungsgrad des Kombikraftwerks 1

ηDT Wirkungsgrad des Dampfkraftwerks eines 1

Kombikraftwerks, bezogen auf die Abwärme der
vorgeschalteten Gasturbine
Thermischer Wirkungsgrad des Dampfkraftwerks eines 1
Kombikraftwerks
Thermischer Wirkungsgrad der Gasturbine eines 1
Kombikraftwerks
ηUm Umwandlungswirkungsgrad 1
η0 Solarkollektor-Kennwert 1
η2 Zweiter Hauptsatz-Wirkungsgrad 1
Kürzel Erläuterung Einheit
θz Zenitwinkel der Sonne Grad
ϑ Verwindungswinkel (bei Windturbine) Grad
ϑ Temperatur K
ϑa Mittlere Absorbertemperatur K
Kürzel Erläuterung Einheit
ϑa,A Mittlere Absorbertemperatur im Betriebspunkt A K
ϑa,0 Stillstandstemperatur K
ϑWW Tatsächliche Warmwassertemperatur K
ϑu Umgebungstemperatur K
ϑKW Tatsächliche Kaltwassertemperatur K
κ Isentropenexponent 1
κM Isentropenexponent der Mischung 1
λ Zerfallskonstante (Kap. 5) s−1
λ Schnelllaufzahl 1
λ Reibungsbeiwert 1
λ Stö chiometriefaktor (Luftverhältnis) 1
λ Wellenlänge m
λ Schnelllaufzahl 1
λ Rohrreibungsbeiwert 1
μ0 Magnetische Feldkonstante N/A 2
μr Permeabilitätszahl; Relative Permeabilität 1
ν Frequenz des Strahlers Hz
ν Anzahl von freigesetzten Neutronen bei Spaltung 1
π Druckverhältnis 1
ξ Abminderungsfaktor 1
ξopt Optimaler Abminderungsfaktor 1
ρ Dichte kg/m3
ρL Dichte der Luft kg/m3
ρR Reaktivität 1
ρS,a Reflektionsgrad des Absorbers 1
ρ0 Kraftstoffdichte kg/m3
Kürzel Erläuterung Einheit
σ Kernquerschnitt (Kern-Wirkungsquerschnitt) m−2
σ Mechanische Spannung N/m2
σ´ Oberflächenspannung N/m
σa Effektiver Kernquerschnitt fü r Neutronenabsorption m−2
σel Effektiver Kernquerschnitt fü r elastische m−2
Neutronenstreuung
σf Effektiver Kernquerschnitt fü r Spaltung durch Neutronen m−2
σin Effektiver Kernquerschnitt fü r inelastische m−2
Neutronenstreuung
τS,s Transmissionsgrad der Kollektorabdeckung 1
Φ Breitengradwinkel Grad
Φ Neutronenfluss m−2 s−1
Φmax Hö chstwert des Neutronenflusses m−2 s−1
φ Verbrennungsvolumenverhältnis 1
φ Winkel des Breitengrades Grad
χ Formfaktor 1
χ Wahrscheinlichkeit der Energie der Spaltungsneutronen 1
π Druckverhältnis 1
ψ Verbrennungsdruckverhältnis 1
ω Winkelgeschwindigkeit, Kreisfrequenz s−1
ω Stundenwinkel Grad
Inhaltsverzeichnis
1 Einleitung
Richard Zahoransky
Literatur
2 Energietechnisch​e Grundlagen
Udo Schelling
2.​1 Energieformen
2.​2 Primär- und Sekundärenergien​
2.​3 Energieerhaltung​
2.​4 Thermodynamische​Kreisprozesse
2.​4.​1 Carnot-Prozess
2.​4.​2 Technisch realisierbare Kreisprozesse
2.​4.​3 Irreversibilität​en
2.​5 Erschöpfbares und nicht erschöpfbares (regeneratives)
Energieangebot
2.​6 Primär- und Sekundärenergien​
2.​7 Weltenergiebedar​f
Literatur
3 Überblick, Energiequellen und Energiebedarf
Richard Zahoransky
3.​1 Energiequellen
3.​1.​1 Fossile Energieträger:​Stein- und Braunkohle, Erdöl,
Erdgas
3.​1.​2 Kernbrennstoffe
3.​1.​3 Erneuerbare Energiequellen
3.​2 Energiebedarf
3.​3 Nutz- und Prozesswärme
 3.​4 Erzeugung elektrischer Energie
3.​5 Kraft-Wärme-Kopplung
3.​6 Kombinations-Kraftwerke
3.​7 Erneuerbare (regenerative) und unerschöpfbare
Energiequellen
3.​8 Entwicklungen in der Energietechnik
Literatur
4 Konventionelle Dampfkraftwerke
Richard Zahoransky
4.​1 Thermodynamische​Grundlagen
4.​1.​1 Clausius-Rankine-Vergleichsprozes​s
4.​1.​2 Überhitzung des Frischdampfes
4.​1.​3 Zwischenüberhitz​ung
4.​1.​4 Regenerative Speisewasser-Vorwärmung
4.​1.​5 Exergetische Betrachtung
4.​1.​6 Wärmeauskopplung​
4.​1.​7 Regelung von Dampfkraftwerken​
4.​2 Aufbau von Dampfkraftwerken​DKW
4.​3 Wasserqualitäten​in Dampfkraftwerken​
4.​3.​1 Arbeitsfluid (Speisewasser)
4.​3.​2 Rückkühlwasser
4.​3.​3 Kühlwasser
4.​3.​4 Heizwasser
4.​3.​5 Wasseraufbereitu​ng
4.​4 Dampferzeuger
4.​4.​1 Allgemeine Zusammenhänge
4.​4.​2 Feuerung
 4.​4.​3 Strömungsformen
4.​4.​4 Siedekrise 1.​Art
4.​4.​5 Großwasserraumke​ssel GWRK
4.​4.​6 Naturumlauf-Dampferzeuger
4.​4.​7 Zwangumlauf-Dampferzeuger
4.​4.​8 Zwangdurchlauf-Dampferzeuger
4.​5 Regenerative Speisewasservorw​ärmung/​Vorwärmstrecke
4.​5.​1 Niederdruckvorwä​rmer
4.​5.​2 Mischvorwärmer (Speisewasserbehä​lter)
4.​5.​3 Hochdruckvorwärm​er
4.​6 Emissionen und Rauchgasreinigun​g
4.​6.​1 Emissionen und deren gesetzliche Vorschriften
4.6.2 Entstickung (DeNOx Anlage)
4.​6.​3 Entstaubung
4.​6.​4 Rauchgasentschwe​felungsanlage REA
4.6.5 CO2-Abtrennung und Sequestrierung
4.​7 Kühlsystem
4.​7.​1 Kondensator
4.​7.​2 Kühltürme
4.​7.​2.​1 Nasskühlturm (Naturzug-Kühlturm)
4.​7.​2.​2 Trockenkühlturm
4.​7.​2.​3 Hybridkühlturm
4.​8 Turbinen
4.​9 Pumpen
4.​10 Generatoren, Frequenzhaltung
4.​11 Weitere funktionelle Systeme
 4.​12 Leittechnik in Kraftwerken
4.​13 Entwicklungen
Literatur
5 Kernkraftwerke
Hans-Josef Allelein
5.​1 Kerntechnische Grundlagen
5.​1.​1 „Nutzbare“ Energie bei Kernreaktionen
5.​1.​2 Thermische und schnelle Neutronen
5.​1.​3 Moderation der Neutronen
5.​1.​4 Kernbrennstoffe
5.​1.​5 Radionuklidbildu​ng in Reaktoren
5.​2 Prinzipieller Aufbau des Reaktors
5.​2.​1 Brennelement
5.​2.​2 Leistungsverteil​ung
5.​2.​3 Reaktordruckbehä​lter
5.​3 Reaktorsicherhei​t
5.​3.​1 Einführung
5.​3.​2 Sicherheitskonze​pt
5.​3.​3 Fukushima
5.​3.​4 Sicherheitsvorke​hrungen
5.​3.​5 Räumliche Trennung
5.​3.​6 Reaktorsicherhei​tsforschung
5.​4 Reaktortypen
5.​4.​1 Übersicht der Reaktortypen
5.​4.​2 Kernkraftwerk mit Siedewasserreakt​or
5.​4.​3 Kernkraftwerk mit Druckwasserreakt​or
 5.​4.​4 CANDU Reaktor
5.​4.​5 Schnelle Brüter
5.​4.​6 Gasgekühlte Reaktoren, Hochtemperaturre​aktor
5.​4.​7 Kernkraftwerke der 4.​Generation
5.​4.​8 Kleine und/​oder modulare Reaktorkonzepte
5.​5 Wiederaufbereitu​ng, Transport und endzulagerndes
Material/​Entsorgung
5.​5.​1 Wiederaufbereitu​ng
5.​5.​2 Transport
5.​5.​3 Endzulagerndes Material/​Entsorgung
5.​6 Fusionskonzepte
Literatur
6 Gasturbinen-Kraftwerke
Richard Zahoransky
6.​1 Thermodynamische​Grundlagen
6.​1.​1 Gasturbine mit isochorer Wärmezufuhr
6.​1.​2 Gasturbine mit isobarer Wärmezufuhr
6.​1.​3 Thermodynamische​Varianten
6.​1.​3.​1 Zwischenkühlung
6.​1.​3.​2 Zwischenerhitzun​g
6.​1.​3.​3 Luftvorwärmung
6.​1.​4 Realer Gasturbinen-Prozess
6.​1.​5 Umwelteinflüsse
6.​2 Aufbau moderner stationärer Gasturbinen
6.​3 Verdichter
6.​4 Turbine in der Gasturbinenanlag​e
6.​5 Brennkammer
 6.​5.​1 Silobrennkammer
6.​5.​2 Ringbrennkammer
6.​5.​3 Schadstoffminimi​erung
6.​6 Sonstige Komponenten
6.​7 Jet-Gasturbinen, Aeroderivate
6.​8 Mikro-Gasturbinen
6.​9 Gasturbine mit getrennter Nutzleistungstur​bine
6.​10 Gasturbinen mit geschlossenem Kreislauf
6.​11 Gasturbine mit interner Kohleverbrennung​
6.​11.​1 Gasturbine mit Kohlestaubfeueru​ng
6.​11.​2 Gasturbine mit Kohlevergasung
6.​12 Gasturbine mit festen Brennstoffen befeuert
6.​13 Allem Cycle
6.​14 Betriebsverhalte​n
6.​15 Entwicklungen
Literatur
7 Kombinationskraf​twerke
Richard Zahoransky
7.​1 Gas- und Dampfkraftwerke
7.​1.​1 Schaltungsmöglic​hkeiten
7.​1.​2 Prinzipielle Zusammenhänge
7.​1.​3 Eindruckprozess
7.​1.​4 Zwei- und Mehrdruckprozess​e
7.​1.​5 Einwellenanlagen​
7.​1.​6 Abhitzekessel
7.​1.​7 Regelung, Betriebsverhalte​n
 7.​2 Gasturbine mit interner Abwärmenutzung (Cheng-Cycle)
7.​3 Kombination von zwei Dampf-Kraftwerken
7.​4 Verbrennungsmoto​r und Dampfkraftwerk
7.​5 Kombinationen mit ORC-Kraftwerk
7.​6 Entwicklungen
Literatur
8 Stationäre Kolbenmotoren für energetischen Einsatz
Maurice Kettner und Richard Zahoransky
8.​1 Otto-Motor
8.​1.​1 Miller-Verfahren
8.​1.​2 Einsatz von Motoren in der Kraft-Wärme-Kopplung
8.​2 Diesel-Motor
8.​3 Stirling-Motor
8.​4 Gasmotoren
8.​4.​1 Brenngase
8.​4.​2 Technische Besonderheiten des Gasmotors
8.​5 Dual Fuel (Zweistoff-Motor, Zündstrahl-Motor)
8.​6 Hybridmotoren
8.​7 Notstromaggregat​e
8.​8 Emissionsminderu​ng
8.​8.​1 Otto-Motor
8.​8.​2 Diesel-Motor
8.​8.​3 Gasmotoren
8.​9 Motorregelung für energetische Zwecke
Literatur
9 Brennstoffzellen​
David Degler, Udo Schelling und Frank Allmendinger
 9.​1 Historie
9.​2 Funktionsprinzip​und Klassifizierung
9.​3 Thermodynamische​Grundlagen
9.​4 Wirkungsgrad
9.​5 Typisches Betriebsverhalte​n
9.​6 Wasserstoff als Brennstoff
9.​6.​1 Grauer Wasserstoff
9.​6.​2 Blauer Wasserstoff
9.​6.​3 Türkiser Wasserstoff
9.​6.​4 Grüner Wasserstoff
9.​7 Anwendungsgebiet​e und Stand der Entwicklung
9.​7.​1 Die Alkalische Brennstoffzelle, Typ AFC
9.​7.​2 Die Protonenaustausc​hmembran-Brennstoffzelle, Typ
PEMFC
9.​7.​3 Die phosphorsaure Brennstoffzelle, Typ PAFC
9.​7.​4 Die Schmelzkarbonat Brennstoffzelle, Typ MCFC
9.​7.​5 Die oxidkeramische Brennstoffzelle, Typ SOFC
Literatur
10 Blockheiz-Kraftwerke, Kälteanlagen, Wärmepumpen und Kraft-
Wärme-Kälte- Kopplung
Richard Zahoransky und Maurice Kettner
10.​1 Wärmeauskopplung​bei Dampfkraftwerken​
10.​1.​1 Gegendruckbetrie​b
10.​1.​2 Entnahme- und Anzapfbetrieb
10.​2 Wärmeauskopplung​bei Gasturbinen
10.​3 Wärmeauskopplung​bei Kombikraftwerken​(GuD)
10.​4 Wärmeauskopplung​bei Kolbenmotoren
 10.​5 Wärmeauskopplung​bei anderen Prozessen
10.​6 Betriebsweise und Dimensionierung von BHKW
10.​7 Klimatisierung (Kälteerzeugung) durch Abwärme
10.​7.​1 Kompressions-Kältemaschinen
10.​7.​2 Absorptions-Kältemaschinen
10.​7.​3 Adsorptions-Kälteanlagen
10.​8 Wärmepumpen
10.​9 Kraft-Wärme-Kälte-Verbund
10.​10 Druckluft – KWK
10.11 Abgasnutzung für CO2-Düngung
Literatur
11 Wasserkraftwerke​
Richard Zahoransky
11.​1 Nutzbare Wasserenergie
11.​2 Laufwasserkraftw​erke
11.​3 Turbinen für Wasserkraftwerke​
11.​3.​1 Kaplan-Turbinen
11.​3.​2 Ossberger-Turbinen (Banki-Turbinen)
11.​3.​3 Francis-Turbinen
11.​3.​4 Dériaz-Turbinen
11.​3.​5 Pelton-Turbinen
11.​3.​6 Turgo-Turbine
11.​3.​7 Schrauben- oder Kegelturbine
11.​4 Gezeiten-Kraftwerke
11.​5 Meereswellen-Kraftwerke
11.​6 Meeresströmungs-Kraftwerke
 11.​7 Ozeanthermische Kraftwerke
Literatur
12 Solartechnik
Elmar Bollin
12.​1 Überblick
12.​2 Solare Strahlung
12.​2.​1 Grundlagen
12.​2.​2 Das Strahlungsangebo​t auf die Erde
12.​2.​3 Wichtige Begriffe und Größen im Umgang mit
Solarstrahlung
12.​2.​4 Messgeräte zur Erfassung der Globalstrahlung
12.​3 Solarthermische Energienutzung
12.​3.​1 Übersicht
12.​3.​2 Sonnenkollektore​n
12.​3.​3 Charakterisierun​g von Kollektoren oder die
Bestimmung der Nutzleistungen und des Wirkungsgrades
von Kollektoren
12.​3.​4 Kollektortestver​fahren
12.​3.​5 Bauarten von Sonnenkollektore​n
12.​3.​6 Solarthermische Systeme
12.​3.​7 Solarthermische Großanlagen zur
Trinkwarmwasserb​ereitung
12.​3.​8 Spezifische Kennwerte von solarthermischen​
Anlagen zur Trinkwarmwasserb​ereitung
12.​3.​9 Beispiel einer solarthermischen​Großanlage zur
Trinkwasserberei​tung
12.​4 Photovoltaik
12.​4.​1 Einführung
 12.​4.​2 Aufbau und Funktionsweise einer Solarzelle
12.​4.​3 Solarzellentechn​ologie
12.​4.​4 Leistungsfähigke​it von Solarzellen
12.​4.​5 Verschalten von Solarzellen
12.​4.​6 Photovoltaische Systeme
12.​4.​7 Netzparallele PV-Anlagen
12.​4.​8 Evaluation von PV-Systemen
12.​5 Solarthermische Kraftwerke
12.​5.​1 Zur Einführung
12.​5.​2 Solarturmkraftwe​rke
12.​5.​3 Parabolrinnenkra​ftwerke
12.​5.​4 Fresnel-Kollektoren
12.​5.​5 Dish-Stirling-Systeme
12.​5.​6 Aufwindkraftwerk​e
12.​5.​7 Projekt DESERTEC
Literatur
13 Windenergie
Carsten Fichter
13.​1 Einleitung Windenergietechn​ik
13.​2 Historie Windenergieanlag​entechnik
13.​3 Meteorologische Grundlagen
13.​4 Leistung im Wind – Energieumwandlun​g
13.​5 Klassifikation von Windenergieanlag​en
13.​5.​1 Strömungsmechani​sche (Aerodynamische)
Wirkungsweise
13.​5.​1.​1 Widerstandsläufe​r
13.​5.​1.​2 Auftriebsläufer
 13.​5.​2 Bauformen von Windenergieanlag​en
13.​5.​2.​1 Vertikalachser (VAWT)
13.​5.​2.​2 Horizontalachser​(HAWT)
13.​5.​2.​3 Komponenten der Horizontalachser​
13.​5.​2.​4 Sonderformen von Windenergieanlag​en
13.​6 Leistungskennlin​ie und Regelung der Windenergieanlag​
en
13.​7 Netzanbindung von Windenergieanlag​en
13.​8 Lasten an Windenergieanlag​en
13.​9 Lebenszyklus der Windenergieanlag​en
13.​9.​1 Projektentwicklu​ng
13.​9.​2 Vergütung der Stromlieferungen​aus
Windenergieanlag​en
13.​9.​3 Betrieb von Windenergieanlag​en und Windparks
13.​9.​4 Repowering, Rückbau, Weiterbetrieb
13.​10 Onshore vs.​Offshore Wind
13.11 CO2 Bilanz Onshore und Offshore Windenergieanlagen
13.​12 Normen und Gesetze
Literatur
14 Energetische Verwertung von Biomasse
Richard Zahoransky
14.​1 Thermische Verfahren
14.​1.​1 Pyrolyse
14.​1.​2 Verbrennung
14.​1.​3 Thermische Vergasung
14.​2 Bakterielle Vergasung
14.​3 Biomasse-Verflüssigung
Another random document with
no related content on Scribd:
tuomittu kolmeksi vuodeksi linnavankeuteen», sanoi hän tietäen
tämän uutisen koskevan minuun yhtä kipeästi kuin häneenkin.
Kirjeen sävy oli hyvin rauhallinen. Hän koetti lohduttaa omaisiaan ja
sanoi tietäneensä, mikä häntä odotti tuon artikkelin jälkeen.
Senpävuoksi hän ei myöskään surrut, sitä vähemmän kun hänellä ei
enää, kuuroille korville kaikuneen kehoitushuutonsa jälkeen, ollut
mitään sanottavaa.

Hänen toimintansa ja tulevaisuutensa olivat siis kolmeksi vuodeksi

lamautetut! Ja nuo kolme vuotta olivat hänen elämänsä parhaita,
nuoruusvoimien täyteläisintä kukoistusaikaa! Kun kaikki unelmat
haihtuivat, kaikki toiveet surullisesti sammuivat, täytyi hänen, jolla
lapsuudesta saakka oli ollut aavistus tulevasta marttyyriudesta,
mutta joka myöskin oli palavasti isonnut elämää, tekoja ja vakavia
taisteluita, lähteä vankilan autioon yksinäisyyteen! En kärsinyt
ainoastaan hänen tähtensä, vaan uudelleen myöskin itseni takia,
sillä olisin taas halunnut osoittaa hänelle rakkauteni koko rikkauden
ja tuhansilla rakastavan sydämen keksimillä keinoilla lieventää
hänen kovaa kohtaloaan. Olin lujasti päättänyt pysyä erilläni hänen
kohtalostaan, ja tottua ajatukseen, että minussa kuolemattomana
elävä tunne oli hänessä kuollut. Mutta tällä hetkellä en voinut olla
parilla sanalla osoittamatta hänelle myötätuntoani. Jokainen puhdas,
syvä tunne on siinä määrin viaton, ettei pelkää väärinkäsityksiä. Jos
rakkauteni olisi ollut itsekkäämpää, tai jos olisin ollut kiemaileva, en
enää koskaan olisi hänelle kirjoittanut. Ylpeänä olisin jättänyt
ihmisen, joka oli kohdellut minua niin julmasti. Mutta rakkauteni oli
ollut elämäni ihanin kukka, siinä oli yhtynyt naisen, äidin, sisaren ja
ystävän koko hellyys, ja joskin nainen ylpeänä kätki pyhän tuskansa
syvälle sydämeensä, jäivät äiti, sisar ja ystävä lohduttamaan ja
auttamaan poikaa, veljeä, ystävää, jonka muistoa he eivät voineet
karkoittaa mielestään. Hän kiitti minua sydämellisin sanoin ja kirjoitti:
»Minä tiesin, mitä tällä hetkellä tuntisitte minua kohtaan.»

Uskollisena päätökselleni en enää hänelle kirjoittanut. Mutta kun

joulu tuli, toimitin erään Teodorin vankeuskaupungissa asuvan
tuttavani ystävällisellä välityksellä pienen, joululahjoilla koristetun
kuusen, jonka tuttavani saikin lähettää hänelle. Ajattelin ilolla, kuinka
kuusen pienet kynttilät jouluiltana kirkkaasti valaisisivat hänen
vankikomeroaan muistuttaen haikean ystävällisesti hänen
lapsuuttaan ja äitiään ja kuinka hänelle tuottaisi lohdutusta
tietoisuus, että jokin tuntematon myötätunnolla ajatteli häntä vankilan
yksinäisyydessä. Hän ei koskaan saanut tietää, kuka puun lähetti.

Olen hiukan rientänyt tapausten edelle ja palaan kevääseen 1848.

Moraaliset ja ruumiilliset kärsimykset olivat siinä määrin heikentäneet
minua, että elämä oli käynyt tuskalliseksi taakaksi. Tunsin, että
minun täytyisi tehdä viimeinen tarmokas ponnistus vahvistaakseni
edes terveyttäni, ja sitten nähdä, mihin pystyin. Selitin kotona
lakkaavani kaikenkaltaisten lääkitysten nauttimisesta, joilla minua oli
kiusattu ja joista vain olin huonontunut ja koettavani merikylpyjä. Olin
säästänyt varoja ja saatoin matkustaa tuottamatta kenellekään
uhrauksia. Pienokainen tahtoi mukaan, — samoin berliiniläinen
ystäväni Anna, joka oli viettänyt kevään Pienokaisen luona. Mitä
kaikkea hyvää voisinkaan odottaa matkasta, jonka sain tehdä niin
miellyttävässä seurassa! Omaiseni olivat hämmästyneitä tästä
uudesta liioittelusta. Lääkäri kohautti olkapäitään arvellen, että oli
parasta antaa minun lähteä, koska uskoin niin suuria asiasta.

Jo pelkkä ajatuskin, että joksikin ajaksi pääsisin kotoisen elämän

painostuksesta ja näkisin meren, vaikutti elvyttävästi. Luonnossa on
asioita, joiden näkeminen vaikuttaa meihin kuin suuri tapaus — jotka
vapauttavat persoonallisen olemuksen taakasta yhdistäen meidät
loputtomaan kaikkeuden elämään. Sellainen on meri. En voi
sanoakaan, kuinka usein olin siitä uneksinut, ennenkuin sen ensi
kerran näin. Tunsin nyt vain Välimeren ja halusin palavasti nähdä
valtamerta. Matkustimme Ostendeen. Rautatievaunussa sain
vierustoverikseni nuoren naisen, jonka ulkomuoto miellytti minua
suuresti. Hän matkusti vanhanpuoleisen naisen ja herran seurassa.
Jouduimme pian vilkkaaseen keskusteluun, ja puhe johtui myöskin
taisteluun, jota vielä parhaillaan käytiin Unkarissa. Nuori nainen
näytti iloisesti yllättyneeltä, kun selitin, kuinka hartaasti toivoin
itävaltalaisen despotismin joutuvan häviölle ja ilmaisin näin
myötätuntoni Unkaria kohtaan. Tästä hetkestä alkaen sukeutui
välillemme tuttavallisempi keskustelu ja kun huomasimme, että
meillä oli paljon yhteisiä suhteita ja tuttavia ja mielipiteemme
täydellisesti soveltuivat yhteen, kuiskasi hän vihdoin nimensä
korvaani. Hän oli tunnetun unkarilaisen isänmaanystävän Frans
Pulskyn rouva — ja matkalla Englantiin miehensä luo, jonka Unkarin
tasavaltainen hallitus oli lähettänyt sinne. Luonnollisesti matkusti hän
väärällä passilla ja kertoi minulle matkaseikkailunsa Unkarista läpi
itävaltalaisen armeijan rivien, jotka pitivät rajaa hallussaan.
Molemmat vanhemmat henkilöt, jotka nyt matkustivat hänen
kanssaan, olivat sattumalta tavanneet hänet rajan läheisyydessä ja
arvaten hänen asemansa, vaikka olivatkin aivan outoja, vieneet
hänet tyttärenään vihollisen leirin läpi. Matkalla olivat he suuresti
kiintyneet häneen ja saattoivat häntä nyt halki koko Saksanmaan ja
Belgian Ostendeen, jossa hän aikoi astua laivaan. Nuo kertomukset
kiinnittivät mieltäni niin suuresti, että sillä hetkellä unohdin kaiken
muun. Hänen oli täytynyt jättää pienet lapsensa erään ystävän turviin
keskelle sisällisen sodan raatelemaa maata. Nuorin oli syntynyt
eräässä talonpoikaistuvassa äidin pakoillessa itävaltalaisia
sotamiehiä. Oli vaikeata uskoa, että tuo nuori, hento nainen jo oli
kokenut niin monia myrskyjä ja vastuksia, mutta hänellä oli uljas
sielu, joka myöhemmin maanpaon raskaissa koettelemuksissa
osoittautui täydessä voimassaan.

Saavuttuamme Ostendeen, saatoimme hänet kaikki illalla laivaan,

joka vei hänet Englantiin. Hänen iäkkäät matkatoverinsa jäivät vielä
muutamiksi päiviksi Ostendeen, samaan hotelliin, jossa mekin
asuimme, ja me tutustuimme heihin lähemmin. Vanha mies oli
saksalainen sosialisti, muuan sosialismin aikaisia apostoleita, jotka
ollen vielä liian yksinäisiä, muuttivat valtameren toiselle puolelle
yrittääkseen uudessa maailmassa toteuttaa teoriojaan. Hän oli
uhrannut tähän kaiken omaisuutensa ja menestyttyään huonosti,
palannut takaisin Europpaan, jossa muuan unkarilainen oli
kehoittanut häntä lähtemään Unkariin, se kun oli muka soveliain maa
sosialistisille aatteille. Hän oli viettänyt useita vuosia Unkarissa
kokien samat pettymykset kuin Amerikassakin. Vallankumous ja sota
olivat lopullisesti murskanneet kaikki unelmat, ja hän aikoi juuri
rouvineen palata Saksaan, kun he tapasivat yllämainitun nuoren
naisen, jonka suojelijoiksi rupesivat. Keskustelin hänen kanssaan
pitkältä teoreettisesta ja käytännöllisestä sosialismista.
Erotessamme kirjoitti hän matkakirjaani: »Kaikki valtiolliset
vallankumoukset ovat hyödyttömiä siihen saakka, kunnes on keksitty
keino, millä kukistetaan ihmiskunnan suuri sortaja nälkä ja
kaikkinainen sitä seuraava kurjuus.»

Oleskeluni Ostendessa oli minulle todellinen sekä ruumiillinen että

henkinen ylösnousemus. Muutamat mielenkiintoiset tuttavuudet
lisäsivät vielä tämän ajan elvyttävää vaikutusta. Erityisesti miellytti
meitä muuan uusi tuttava. Olimme usein nähneet katolisen papin,
joka käveli aina yksinään ja, kuten mekin, tavallisesti aina sellaisina
aikoina, jolloin oli vähiten kävelijöitä liikkeellä. Hänen harvinaisen
kaunis ulkomuotonsa oli alussa kiinnittänyt huomiotamme. Eräänä
päivänä istuimme kolmisin padon äyräällä rannassa, ja Anna asetti
pienen, siron jalkansa aaltoja vastaan, jotka leikiten kuohahtivat sen
yli. Olimme iloisia, laskimme leikkiä ja nauroimme, ja kun sattumalta
käänsin päätäni, näin papin seisovan takanamme ja katselevan
meitä hienosti, mutta hyväntahtoisesti hymyillen. Tuossa tuokiossa
oli hän istuutunut rinnallemme kuin olisimme olleet vanhoja tuttuja ja
alottanut keskustelun, joka pian kävi molemmin puolin sangen
vilkkaaksi ja kääntyi uskonnollisiin asioihin, kosketellen varsinkin
protestanttisuuden asemaa Saksassa ja kaikkialla muodostuvia
vapaita seurakuntia. Nämä, jotka saksalaiskatolisten nimellä olivat
sanoutuneet irti varsinaisesta kirkosta, näyttivät erityisesti
kiinnittävän hänen ajatuksiaan. Hän piti niitä luonnollisesti surullisina
erehdyksinä, sillä hänelle oli olemassa vain yksi todellinen kirkko.
Kun otin puheeksi uskon ihmetöihin ja kysyin, miten hän puolustaa
sitä, vastasi hän, että se oli vain keino heikkojen sielujen ja
tietämättömien joukkojen vahvistamiseksi. Kirkon valistuneet
palvelijat eivät itse uskoneet ihmetöihin eivätkä ne
muodostaneetkaan oleellista osaa opinkappaleissa. Hän kehoitti
meitä tutustumaan Bossuet'hen vakuuttaen, että vain tämän suuren
miehen kautta voimme tutustua todelliseen katolisuuteen.

Erosimme kuin vanhat tuttavat ainakin ja tästä lähtien tapasimme

joka päivä toisemme, kävelimme tuntikausia ja keskustelimme mitä
vakavimmista asioista. Minä osasin meistä kolmesta parhaiten
ranskaa ja niin jouduin useimmin vastaamaan ja pitämään puoliani.
Hän käytti kaikkia väittelytaidon hienoja keinoja, kaikkia
mielikuvituksen ja tunteen todistuskappaleita vakuuttaakseen meitä,
mutta huomasi näkevänsä turhaa vaivaa. Vihdoin hän suuttui, ja
eräänä iltana, kun olin sanonut hänelle, etten usko Kristuksen
jumaluuteen, en raamattuun jumalallisena ilmestyksenä, enkä kirkon
rajoitettuun, persoonalliseen Jumalaan, huudahti hän vihastuneena:
»Te siis ette ole edes protestantti!»

»En», vastasin minä, »olenhan jo todistanut teille, että on jotakin,

joka on protestanttisuuttakin korkeampaa: vapaa ajatus ja oikeus
koetella kaikkea järjen valossa.»

»Te olette kadotettu ja minä surkuttelen teitä», vastasi hän jättäen

meidät sanomatta tuskin jäähyväisiä. Seuraavina päivinä näimme
hänet vain etäältä. Hän vältti meitä ilmeisesti, sitten hän kokonaan
katosi. Myöhemmin kuulimme, että hän oli belgialainen jesuiitta,
emmekä voineet olla hymyilemättä ajatellessamme, kuinka
epämiellyttävää hänestä oli mahtanut olla nähdä niin paljon turhaa
vaivaa. Minuun jätti tämä seurustelu tyydytyksen tunteen, sillä olin
nyt ensimäisen kerran vapaasti lausunut julki uskonnollisen
vakaumukseni ja puolustanut sitä. Taistelu aatteen puolesta tekee
sen meille kalliimmaksi ja varmentaa itseämme.

Lähtöpäivämme läheni, ja samaan aikaan saimme surullisia tietoja

Badenin vallankumouksen kukistamisesta preussilaisen sotaväen
avulla sekä Unkarin tappiosta, johon oli syynä Görgein petos. [Kuten
tunnettua, on myöhempi tutkimus puhdistanut Görgein maineen.
Suom. huomautus.] Kansojen vapaus oli mennyttä, samoin oma
yksilöllinen vapauteni. Kaiken täytyi taas kukistua ikeen alle.
Matkalla jouduimme sattumalta rautatievaunuun, jossa preussilainen
upseeri kertoi kahdelle naiselle sotamiesten urotöistä Badenissa,
»vallankumouksellisen roskaväen» rankaisemisesta y.m. Olimme
suunniltamme vihasta, kun meidän täytyi levollisina kuunnella moista
ja riensimme seuraavalla asemalla etsimään itsellemme uutta
vaunua.
 Seuraava kotona viettämäni talvi oli vielä edellisiäkin surullisempi.
Terveyteni oli parempi, mutta asemani kävi yhä huonommaksi.
Minua kohdeltiin aivan kuin rikollista olentoa ja keskinäinen
luottamus oli kokonaan hävinnyt perheeni ja minun väliltä. Lankoni
tuskin sanoi minulle sanaakaan, yksinpä sisareni tyttäretkin, nuoret,
hilpeät tytöt, olivat pidättyväisiä ja hämillään minun seurassani. Olin
Pienokaisen kautta tutustunut erääseen rouvaan, jonka luona kävin
yhtenä iltana viikossa lukeakseni hänen ja erään nuoren, älykkään
tohtorin kanssa — hän oli myöskin demokraatti — Hegelin
»Filosofian historiaa». Näitäkään iltoja ei kotona katsottu suopein
silmin. Halusin tiedoillani hyödyttää myöskin muita. Alotin
palvelustytöistämme ja koetin, heidän tehdessään ompelutyötä,
selvittää heidän käsityksiään esim. maan liikkeestä auringon ympäri,
vuodenaikojen vaihtelusta y.m. He olivat ihastuksissaan ja sanoivat:
»Voi, neiti, jospa kaikki ajattelisivat niinkuin te, että mekin ihmisparat
iloitsemme oppimisesta! Miten helpoksi tekisikään kaikkien noiden
hauskojen asioiden ajatteleminen työn!» — Ennen maailmassa ei
äidilläni olisi ollut tästä mitään sanomista, hän olisi päinvastoin
iloinnut näistä harrastuksistani. Nyt luuli hän minun muokkaavan
maaperää uusille aatteilleni ja soimasi minua, että kulutin tyttöjen
aikaa turhan takia. Vastasin haluavani vain käsitöitä tehtäessä
askarruttaa heidän ajatuksiaan hyvillä tiedoilla. Hän, joka ei muuten
koskaan ollut vaatelias palvelijoiden työn suhteen, vastasi minulle
tylysti; minäkin suutuin, ärtynyt kun olin epäoikeutetuista syytöksistä
ja vastasin samalla mitalla. Kaduin tätä kuitenkin katkerasti, vaikka
se olikin välttämätön seuraus periaatteiden ja mielipiteiden välisestä
taistelusta tänä raskaiden ristiriitojen aikana.

Tunsin näiden alituisten jokapäiväisten yhteenottojen ja

suuttumusten hävittävän keskinäisen rakkautemme, tunsin vain
yhden keinon sen pelastamiseksi: eron.
 Ensi kerran tein täysin selväksi itselleni, että ihmisen täytyy, niin
tuskallista kuin se lieneekin, vapautua perheen auktoriteetista, mikäli
se tappaa yksilöllisyyden ja tahtoo kytkeä ajatuksen ja omantunnon
vapauden määrätyn vakaumuksen puitteisiin. Vapaa yksilöllinen
vakaumus ja tämän mukainen elämä on ihmisen ensimäinen oikeus
ja hänen ensimäisiä velvollisuuksiaan. Tähän saakka oli naisilta
tämä pyhä oikeus ja yhtä pyhä velvollisuus kielletty. Vain kirkko ja
avioliitto olivat oikeuttaneet tytön jättämään luonnon hänelle
määräämän paikan perheessä. Katolinen kirkko ei ainoastaan
sallinut neidon vaihtaa kotiaan luostariin, vaan luki sen hänelle vielä
ansioksikin, ja avioliittoon joutuessaan tyttö myöskin jätti perheensä
seuraten puolisoaan. Mutta muillakin inhimillisen toiminnan aloilla oli
naiselta kielletty oma vakaumus ja sen mukainen työ. Minun
mielestäni oli aika kumota tämä kielto ja tunsin menettäväni
itsekunnioitukseni, jos minulla ei olisi rohkeutta jättää kaikkea
osoittaakseni teossa mielipiteitteni oikeutuksen. Kun päätökseni oli
kypsynyt, ajattelin vain sen toteuttamista. Näin vain yhden keinon:
lähteä Amerikkaan — nuoreen maahan, jossa työ ei ollut häpeäksi
kuten Europassa, vaan kunniaksi, joka takasi ihmiselle hänen
yhteiskunnalliset oikeutensa. Silloin en joutunut työskentelemään
ainoastaan ollakseni uskollinen periaatteilleni, vaan työ
olemassaolon puolesta oli minulle sula välttämättömyys, sillä
vähäinen peritty omaisuuteni riitti korkeintaan matkaksi ja peitti
ensimäiset asumiskustannukset Amerikassa. Perheelleni olisi ollut
liian suuri koettelemus, jos olisin ottanut kotiopettajattaren toimen
Saksassa eikä se olisi sitä sallinut. Sitäpaitsi halusin itsekin jättää
tämän vanhan Europan, jossa jokainen vapauden pyrkimys raukesi
tyhjiin, jossa valtion, uskonnon ja perheen despotismi sorti kansoja,
ajatuksia ja yksilöitä. Halusin sitä myöskin päästäkseni loitolle
hänestä, jonka muisto ei tahtonut minussa sammua ja tehdäkseni
lopun turhasta tuskastani, kun en voinut avata enkä jakaa hänen
vankilaansa. Tahdoin uuden maailman kamaralla alkaa uuden,
periaatteitteni mukaisen elämän.

Tekemäni päätös antoi minulle suuren sisäisen rauhan ja terästi

minua ulkoapäin tulevia pikku harmeja vastaan. Muutuin yhä
myöntyväisemmäksi ja kärsivällisemmäksi perheeni keskuudessa,
kun salaisesti ajattelin jättää sen ijäksi. Tämä ajatus oli minulle
syvästi tuskallinen ja kuitenkin tunsin, että siinä oli ainoa sovitus,
ainoa mahdollisuus, jos halusin pelastaa sen, mikä suhteessamme
oli ikuista. Oli luonnollista, että pidin päätökseni omana tietonani, sitä
olisi sanottu hulluudeksi ja sen toteuttaminen estetty. Kerroin
salaisuuteni ainoastaan Pienokaiselle ja kirjoitin siitä Julius
Fröbelille, eräälle vallankumouksen jaloimmista demokraateista, joka
jonkun aikaa oli oleskellut Amerikassa, kysyäkseni häneltä neuvoa,
kun muutenkin olin hänen kanssaan kirjevaihdossa ja pidin häntä
suuressa arvossa. Hän vastasi: »Tulkaa», rohkaisten minua kaikin
tavoin.

Näin olin tehnyt varman päätöksen. Vapauduin sisällisesti minua

ympäröivästä elämästä ja hengitin jo uuden kotiseudun ilmaa. Nyt oli
vain keksittävä keino, joka teki aikomukseni toteuttamisen
mahdollisimman siedettäväksi omaisilleni ja säästi itseltäni tuskallisia
ja hyödyttömiä taisteluita.

Näihin aikoihin kuulin rohkeista ja innostuneista naisista, jotka,

ollen samojen aatteiden elähyttämiä kuin minäkin, olivat Hampurissa
avanneet korkeakoulun naisille. Siinä tarjoutui tytöille samanlainen
tilaisuus kaikinpuoliseen henkiseen kehitykseen kuin nuorille miehille
yliopistossa. Erityisesti puhuttiin minulle naisesta, joka oli johtanut
tätä yritystä ja jonka tarmokasta ja ylevää luonnetta ylistettiin minulle
siinä määrin, että sain palavan halun tutustua häneen. Olin
mielestäni keksinyt sopivan keinon siirtyä vanhasta uuteen: päätin
ensiksi lähteä tähän korkeakouluun ja sieltä Amerikkaan. Kaikki
seikat näyttivät yhdessä viittaavan siihen, että juuri tuo tie oli minulle
paras. Professori, joka rouvineen oli saanut laitoksen johdon
käsiinsä, oli äsken mainitsemani ystävän veli, ystävän, joka odotti
minua Amerikassa. Ihailin sisimmässäni syiden ja seurausten ketjua
ja välttämättömyyttä, joka luonteemme kehityksestä muodostaa
kohtalomme. Tässä tapahtumien logiikassa näin todellisen
jumaluuden, joka ohjaa elämäämme, ja nöyränä taivutin pääni tämän
mysteerion edessä. Se oli minusta monta vertaa järisyttävämpi kuin
kristinuskon mysteeriot konsanaan.

Rohkaisin mieleni ja sanoin äidilleni kuulleeni puhuttavan tuosta

koulusta ja päättäneeni lähteä sinne kolmeksi kuukaudeksi. Lisäsin,
että hän kai tiesi, miten aina olin janonnut oppia ja että halusin niin
paljon kuin mahdollista täyttää aukkoja tiedoissani. Sanoin hänelle
myöskin suoraan luulevani, että jonkun aikaa kestävä ero tekisi
meille kummallekin hyvää, tyynnyttäisi molemminpuolista
ärtymystämme sekä herättäisi eloon entisen keskinäisen
rakkautemme. Ilokseni huomasin, että minua vastustettiin
vähemmän kuin olin odottanut. Äitini tunsi itsekin, että jälkimäinen
perusteluni oli oikea. Kenties hän myöskin hiljaisesti toivoi, että
tuollainen vaihtelu rauhoittaisi minua ja »tasaannuttaisi»
mielipiteitäni. Hän vieläpä lupasi saattaakin minut valitsemaani
paikkaan nähdäkseen, oliko laitos sopiva. Aloin siis tehdä
matkavalmistuksia salaa mielessäni ajatellen, etten enää palaja.
Minusta tuntui kuin olisin tehnyt testamenttiani. Tein tilini nuoruuden
ja menneisyyden unelmien kanssa ja lähdin päättävästi
kypsyneemmän ijän tehtäviä, toimintaa kohden. Tahdoin vallata
itselleni aseman elämässä edesvastuullisena olentona, joka luo
kohtalonsa periaatteittensa mukaan. Tunsin rauhaa, jonka antaa
rohkea päätös, kun se puhkeaa aatteesta, joka on muodostunut
elämämme ojennusnuoraksi. Vaelsin vielä kerran kaikissa paikoissa,
joissa nuoren tytön sielu ensi kertoja oli levittänyt siipensä, joissa
puhdas rakkaus oli kirkastanut hänelle maailman. Otin ajatuksissani
jäähyväiset vankilalta, jossa eli hän, joka oli tehnyt tulevaisuuden
puolisona ja äitinä minulle mahdottomaksi. Minusta tuntui
mahdottomalta rakastaa vielä kerran niinkuin olin häntä rakastanut,
ja ilman sellaista rakkautta tuntui avioliitto minusta pyhyyden
loukkaukselta. Olin valinnut toisia päämääriä, palvelin aatetta,
taistelin periaatteen puolesta.

En kirjoittanut hänelle. Tekemäni ratkaisu vahvisti minua tässä

päätöksessä. Rakastin häntä vielä syvästi ja tuskallisesti, mutta en
tässä ihmeellisillä lahjoilla varustetussa luonteessa voinut nähdä
kuin kallion, jota vasten kenties hän itse ja ainakin moni muu sydän
katkeran surullisena haaksirikkoutuisi ja jota en voi muulla tavalla
määritellä kuin kutsumalla sitä ihanteen don Juanismiksi. Kuten
hillitön don Juan jokaisesta kauniista muodosta etsii aistillista
tyydytystä, etsii tuo toinen don Juan jokaisesta kauniista sielusta sitä
ihannetta, joka täyttää hänen mielikuvituksensa. Hän pitää johonkin
olentoon tuntemaansa vetovoimaa pysyväisenä rakkautena, ja
kuitenkin tarvitaan vain katse, sävel, hetkessä viriävä myötätunto —
ja hänen mielikuvituksensa kiintyy muualle. Hän on varmasti
vaarallisempi näistä molemmista, sillä hänen iskemänsä haavat
sattuvat jaloihin sydämiin ja ovat parantumattomia senvuoksi, että
hänessäkin on rakastettu ihannetta.

Olin Pienokaiselta kuullut, että hänen veljensä tuon naisen

jälkeen, jonka vuoksi hän minut jätti, oli läheisesti kiintynyt vielä
useihin naisiin ilman että ainoakaan näistä tunteista oli pystynyt
täyttämään hänen elämäänsä ja lopullisesti määräämään hänen
kohtaloaan. Nyt, vankilassa, näytti yksi ainoa tunne vallitsevan häntä
kokonaan. Vankeutensa ensi aikoina oli hän saanut hämmästyttävän
kauniin ja henkevän kirjeen eräältä tuntemattomalta naiselta, joka
kertoi aina myötätunnolla lukeneensa hänen artikkeleitaan ja ilmaisi
osanottonsa hänen kohtaloonsa, mutta joka kirjeen alle oli kirjoittanut
vain etunimensä tahtoen samalla pysyä hänelle jonkinlaisena taru-
olentona. Näiltä riveiltä huokuvan henkisen tenhon lumoissa ei
kirjeen saaja ollut hellittänyt, ennenkuin hän postileiman y.m. avulla
oli päässyt lähettäjästä selville. Tästä alkaen oli heidän välilleen
sukeutunut säännöllinen kirjevaihto, joka sulostutti hänen vankilansa.
Kirjeenkirjoittajatar osoitti omaavansa hengen niin rikkaan, syvän ja
alkuperäisen, että vangin mielikuvitus kaunisti hänet kaikilla
mahdollisilla hyvillä ominaisuuksilla, ja edelliset kiintymykset
häipyivät varjoon. Hän uneksi vain yhtyvänsä häneen vankeutensa
päätyttyä.

Ennenkuin tiesin tämän olin useat kerrat ajatellut salaisesti

kirjoittaa hänelle ilmaisematta itseäni, ennenkuin hän oli tuntenut,
että meidän välillämme oli kuolematon yhteys. Tietäessäni nyt, että
toinen oli tällä tavalla saanut omakseen hänen
runoilijamielikuvituksensa, tunsin, että minun täytyi pystyttää
välillemme ylipääsemätön erottava seinä. Lohdutuksenani oli
tietoisuus, että minä en rikkonut uskollisuutta, tuota pyhää, ikivanhaa
saksalaista tunnetta. Meidän välisemme eroavaisuus oli tämä: minä
olin rakastanut häntä naisen suurella, koko elämän käsittävällä
tunteella, hän minua runoilijan lemmellä, joka on vain yksi vaihe
hänen elämässään.

Lähtöpäivä koitti. Salasin liikutukseni hyvästellessäni omaisia.

Luulin lähteväni iäksi. Ero Pienokaisesta oli syvästi tuskallinen, sillä
tiesimme molemmat, mitä se merkitsi, tiesimme myöskin
kulkevamme samaa tietä samaa päämaalia kohden, ja se nosti
meidät tuskan yläpuolelle.

Köyhistäni luopuminen tuotti minulle suurta murhetta. Viimeinen

huolenpitoni ja hellyyteni kohdistui heihin. Ennen lähtöäni kävin
viimeiseksi nuoren kaksikymmentäviisivuotisen tytön luona, joka oli
ypö yksin maailmassa, melkein sokea eikä voinut tehdä muuta kuin
kutoa. Tätä hän tekikin päivät pääksytysten pienessä, pimeässä
huoneessa, jossa asui kunnan suoman vähäisen avustuksen
varassa. Olin usein istunut hänen luonaan tuntikausia elähyttääkseni
hänen päiviensä haudanomaista yksitoikkoisuutta opettavilla
keskusteluilla, jotka jättivät ajattelemisen aihetta hänen
yksinäisyyteensä. Lähtiessäni hänen luotaan siinä uskossa, etten
häntä enää näe, jätin pöydälle vähän rahaa viimeiseksi lahjaksi.
Ennen lähtöäni sain kuitenkin pienen vapaahetken, jolloin vielä
kerran pistäydyin hänen luonaan. Hän sanoi tunnustavansa minulle
jotakin: pöydältä löytämänsä rahat oli hän antanut eräälle
maalaistyttö-raukalle, jonka muuan huono ihminen oli vietellyt ja
jättänyt ja jota nyt muutkin ihmiset hylkivät, niin että hän lapsineen oli
joutunut äärimmäiseen kurjuuteen. »Arvelin», lisäsi tyttö, »hänen
tarvitsevan rahat paremmin kuin minä; minulla on toki sen verran,
etten kuole nälkään eikä minulla ole lasta.»

Muistin lesken ropoa. Hiljaa ja liikutettuna taivutin pääni, kun

puolisokea tyttö siunasi minua jäähyväisiksi. Tunsin tämän
siunauksen pesevän minut puhtaaksi entisten tuttavieni
halveksinnasta; suurelle osalle heistä en edes käynyt sanomassa
hyvästi.
19. UUSI ELÄMÄ.

Olin kirjoittanut korkeakoulun johtajan ptofessori Karl Fröbelin

rouvalle ja kysynyt oppilaitokseen pääsystä y.m. Hän vastasi, että
tulisin vain ensi tilassa. Äitini ja sisareni saattoivat minua Hampuriin,
jossa oppilaitos sijaitsi. Omituinen, melkein juhlallinen tunne valtasi
mieleni astuessani yli kynnyksen siihen taloon, jossa tahdoin alkaa
uuden elämän. En ollut enää nuori oppilas, joka etsii opetusta
tulevan elämän varalle. Olin kypsynyt olento, joka pakeni elämän
ristiriidoista ainoaan oikeaan turvaan: jaloon, hedelmälliseen
toimintaan.

Professori ja hänen rouvansa ottivat minut niin sydämellisesti

vastaan, että tunsin heti olevani kuin kotona. Minulle esitettiin viisi tai
kuusi nuorta naista, jotka jo aikoja sitten olivat jättäneet koulu-iän ja
saapuneet tänne muualta täydentääkseen tietojaan ja jotka asuivat
koululla. Illalla tutustuin myöskin laitoksen varsinaiseen perustajaan,
josta jo olin niin paljon kuullut. Emilie Wüstenfeld oli noita mahtavia
persoonallisuuksia, jotka liian jyrkkäpiirteisinä ensin kiinnittävät
huomiota olentonsa kulmikkailla ja ikäänkuin absoluuttisilla
ominaisuuksilla, mutta pitempiaikaisen tuttavuuden jälkeen
herättävät yhä enemmän rakkautta ja kunnioitusta kasvaen
päämääränsä mukana, joka siirtyy yhä korkeammalle. Hän otti minut
vastaan mitä sydämellisimmin ja kun hän selitti minulle
suunnitelmiaan, tajusin, että unelmani täällä muuttuvat todeksi.
Naisen taloudellinen riippumattomuus, mahdollinen siten, että
hänestä kehitetään olento, joka ensi sijassa on oman itsensä
tarkoitus ja saa vapaasti kehittää luontaisia kykyjään ja tarpeitaan —
siinä aate, jolle laitos oli perustettu.

Täytyy sanoa, että täällä, kuten muissakin Saksan kaupungeissa,

oli naisen vapautuksen aate päässyt kehittymään kirkon
keskuudessa ilmenevien vapausliikkeiden avulla. Vapaat
seurakunnat, jotka Saksalaiskatolisten, Valon ystävien y.m. nimellä
erosivat ensin katolisesta ja sittemmin protestanttisesta kirkosta,
olivat 1848 vuoden Vallankumouksen jälkeen valtavasti laajenneet.
Näitä seurakuntia johtavat uskonpuhdistajat olivat enemmän tai
vähemmän kyvykkäitä miehiä, mutta kaikilla oli suunnilleen sama
tarkoitus. Seurakuntaelämän riippumattomuus valtiosta,
uskonnollisten ja opetus-seikkojen itsenäinen hoito, seurakuntien
oikeus vapaasti valita saarnaajansa ja opettajansa, samat
porvarilliset oikeudet miehille ja naisille — ne olivat melkein kaikkialla
peruslakeina. Muutamissa seurakunnissa pyrittiin ulkonaisissa
muodoissakin alkukristillisen ajan yksinkertaisuuteen. Jäsenet
sinuttelivat toinen toisiaan ja viettivät ehtoollista veljeyden rakkaus-
ateriana. Muutamat olivat kokonaan poistaneet ehtoollisen, kasteen
ja muut kristillisen elämän menot, kun eivät ne enää heidän
mielestään edustaneet vastaavia aatteita. He kastoivat ainoastaan
yhteiskunnallisesta pakosta taatakseen lapsilleen kansalaisoikeudet.
Hampurin vapaalla seurakunnalla, jonka henkiin herättäjä oli
Johannes Ronge, oli runsaasti hartaita kannattajia. Mutta naiset,
jotka perustivat korkeakoulun, olivat tajunneet, ettei siinä kyllin että
naisille seurakunnan keskuudessa tunnustettiin samat oikeudet kuin
miehille, heidät täytyi myöskin kehittää arvokkaasti käyttämään näitä
oikeuksiaan. Naisille kuten kansoillekin oli olemassa vain yksi keino,
jonka avulla vapaudesta koituu siunausta: sivistys. Tuo tavallinen,
tähän saakka yleisesti hyväksytty mielipide, että nuoren tytön
kasvatus päättyy, hänen jättäessään koulun, ettei hänellä sen
jälkeen ole muuta tehtävää kuin astua seuraelämään, mennä
naimisiin ja parhaassa tapauksessa ilostuttaa koti-elämää kyvyillään
— tuo mielipide sieti perinpohjaisen uudistuksen. Korkeakoulussa
tahdottiin siis antaa tytöille, jotka joko olivat jättäneet koulupenkin
tahi muuten olivat kypsyneemmässä ijässä ja tunsivat tarvetta
täyttää aukkoja sivistyksessään, tilaisuus harjoittaa kaikenlaisia
korkeampia opintoja päämääränä joko erikoisala tai ainoastaan
itsensä kehittäminen.

Laitosta ylläpiti joukko osakkeenomistajia, suurimmaksi osaksi

naineita naisia ja perheenäitejä, jotka omien kokemustensa nojalla
olivat tehneet sen johtopäätöksen, että elämällä täytyi olla
muunkinlainen perustus kuin pelkkä kiintymys toiseen olentoon.
Osakkeenomistajat muodostivat oppilaitoksen suuren
hallintoneuvoston; sen rinnalla oli kuitenkin toinenkin komitea, joka
ratkaisi laitoksen sisäisiä kysymyksiä ja johon kuuluivat laitoksen
perustajat sekä siellä luennoivat professorit. Koti-elämän valvominen
oli uskottu ennen mainitsemalleni professorille ja hänen rouvalleen.
Luennoitsijoiksi oli saatu kaupungin etevimmät oppineet. Alussa
olivat nämä herrat katselleet asiaa epäilevin silmin, he kun eivät
uskoneet naisten kestävyyteen ja tarmoon vakavissa opinnoissa. He
olivat ryhtyneet työhön vain kunnioituksesta ja ystävyydestä jaloja
alotteentekijöitä, varsinkin Emilietä kohtaan. Mutta jo silloin, kun
minä saavuin, oli heidän harrastuksensa virinnyt ja lämpeni yhä,
mikäli he näkivät kuulijakuntansa innostuksen ja yllättävät kyvyt.
 Vetäytyessäni ensimäisenä iltana minulle määrättyyn huoneeseen,
tunsin löytäneeni oikean tien uuteen elämään. Seuraavana aamuna
toin äitini ja sisareni laitokselle ja havaitsin ilokseni heidän olevan
siihen tyytyväisempiä kuin olin uskaltanut toivoakaan. Muutamien
päivien kuluttua he lähtivät ja minä jäin yksin — ensimäisen kerran
elämässäni, päättäen lujasti raivata itselleni tien ilman muuta opasta
kuin omatuntoni, ilman muuta tukea kuin työni, ilman muuta
palkintoa kuin niiden kunnioitus, jotka tahtoivat kunnioittaa minua
sellaisena kuin olin.

Tutustuin myöskin luennoiviin professoreihin. Ensin kävin kaikilla

luennoilla tutkiakseni, mitkä eniten kiinnittäisivät mieltäni. Olin
riemuissani niillä vallitsevasta sävystä. Opettajat tahtoivat, että heitä
keskeytettäisiin kysymyksin ja huomautuksin. Näin muodostui opetus
vilkkaammaksi ja he saivat varmuuden, ettei se jäänyt kuolleeksi
kuulemiseksi. Kuulijattarien joukossa oli useita vapaaoppilaita, sillä
laitoksen päätarkoituksia oli suoda sivistyksen siunausta eroituksetta
rikkaille ja köyhille. Näiden tyttöjen tarvitsi ainoastaan suorittaa
tutkinto, jolla he osoittivat omaavansa tarpeelliset pohjatiedot
voidakseen seurata luentoja. Luennoilla kävi sitäpaitsi useita
kaupungin naisia, ja joskus sattui, että isoäiti, tytär ja tyttären tytär
istuivat saman oppipöydän ympärillä. Professorien toivomusta
seurattiin ja usein virisi vilkkaita keskusteluita, niin etteivät luennot
koskaan käyneet yksitoikkoisiksi eivätkä väsyttäviksi.

Oppilaitoksessa oli lastentarha ja alkeisluokka, jossa lastentarhan

opettajattariksi tai tavallisiksi opettajattariksi aikovat nuoret tytöt
saivat käytännöllistä harjoitusta. Myöskin lastentarha-järjestelmä,
nerokkaan Friedrich Fröbelin keksimä, oli Saksassa nopeasti saanut
jalansijaa valtiollisten ja uskonnollisten liikkeiden rinnalla. Olin kuullut
siitä puhuttavan, mutta näin sen vasta nyt käytännössä, ja olin
ihastunut. Yhdyin täydellisesti Fröbelin perusajatukseen, että
kasvatus oli alotettava melkein ensimäisistä elinpäivistä. Jokaisen
äidin tulee tietää näistä aatteista valmistaakseen lasta heti alusta
pitäen siihen. Lastentarha ottaa pienokaiset huostaansa
kolmivuotisista kuusivuotisiin jatkaen äidin työtä, kunnes
alkeisluokka alkaa. Sekin onnellistutti minua, että lastentarhojen
johtajiksi ajateltiin ainoastaan naisia, että Fröbel yleensä tahtoi
uskoa lapsen ensimäisen kasvatuksen yksinomaan naisen käsiin.
Korkeakoulussamme oli myöskin erityinen kurssi lastentarhan
opettajattarille ja tuo viehättävä toimiala tuntui minusta erittäin
sopivalta nuorille naisellisille olennoille. Ne periaatteet, joille Fröbel
on rakentanut järjestelmänsä, olivat mielestäni sielutieteellisesti
syviä ja älykkäitä, ja niissä piileekin sen todellinen arvo, jonka
pintapuolinen arvostelija luulee sisältyvän vain pikku askarteluihin ja
ulkonaisiin seikkoihin: niinpä ennenkaikkea tuo hänen
pyrkimyksensä herättää lapsen itsetoiminta ja luomishalu antamalla
hänen käsiinsä vain aineksia, joita hän itse saa muovailla ja
muodostaa, eikä valmista, se kun kiihoittaa useimmissa lapsissa
piilevää ja tavallisesti liiankin voimakasta hävityshalua. Yhtä tärkeitä
olivat mielestäni rytmilliset laululeikit, joihin hän pani suuren
huomion, niinkuin yleensä hänen järjestelmässään kaikki, mikä
tarkoitti taiteellisten taipumusten herättämistä ja ravitsemista
ihmisessä jo pienestä pitäen, koska se yksinään oli todellisen
sivistyksen maaperä, jossa tiedon siemenet kantoivat parhaan
hedelmän. Ensimäinen tutustumiseni tähän järjestelmään tuotti
minulle todellista onnea. Myöhemmin näin sen usein
tietämättömyydestä tai pahasta tahdosta johtuvien hyökkäysten
maalitauluna. Mutta missä ikinä sen näinkään oikeissa käsissä ja
oikeassa hengessä johdettuna, siellä näin myöskin aina kauniita
tuloksia, ja useampi kuin yksi alkeisluokan opettaja on minulle
vakuuttanut, että ero henkisessä vastaanottavaisuudessa ja
käsityskyvyssä lastentarhaa käyneiden ja muiden lasten välillä on
kauttaaltaan edellisille eduksi.

Toinenkin mieluisa yllätys tuli osakseni, kun minut sunnuntaina

vietiin vapaaseurakunnan kokoukseen, jossa kaikki korkeakoulun
jäsenet kävivät. Tilaisuuteen oli varattu suuri sali yksinkertaisine ja
arvokkaine sisustuksineen. Sen täytti suurilukuinen kuulijakunta, joka
jännittyneellä tarkkaavaisuudella seurasi nuoren koruttoman ja
miellyttävän näköisen miehen esitystä puhujalavalta. Puhe kuului
esitelmäsarjaan, joka oli alotettu jo ennen tuloani, ja jossa puhuja
asetti vanhoja dogmeja kohdanneen järjestelmällisen, tieteellisen
kritiikin yhteyteen uusien aatteiden kehityksen kanssa kaikilla
inhimillisen elämän aloilla, valtiossa, yhteiskunnassa, perheessä.
Jokainen sana herätti riemukasta vastakaikua sydämessäni. Se oli
rukousta hengessä ja totuudessa, jota olin ikävöinyt. Uskonto, kirkon
rajoista vapautuneena, muuttui eläväksi, kukoistavaksi elämäksi,
olemukseksi, sisällöksi, olematta enää tyhjä, jäykistynyt
muotoseikka. Ihastuksella näin, millä hartaudella sekä sivistyneet
että kansan ihmiset, vähäpätöiset työmiehetkin, seurasivat puhetta
muodostaen näin henkisen yhdenvertaisuuden todellisen
seurakunnan. Olihan yhdenvertaisuus Jumalan valtakunnassa ollut
tähän saakka valhetta. Oikeus sivistykseen ja siihen, mikä aateloi
ihmisen, oikeus vapaaseen ajatteluun, oli tähän saakka kuulunut
ainoastaan toiselle puolelle ihmiskuntaa. Niin oli laita kirkossakin,
jossa tosin rukoiltiin kaikkien ihmisten isää, mutta onnen lapset
istuivat upeissa pukimissaan ylhäimmillä paikoillaan kuin
tuhkimukset ryysyvaatteissaan tunkeilivat nurkissa tuskaisesti
mumisten useinkin kuulematta jäävää rukousta: »Anna meille
jokapäiväinen leipämme.» Tässä seurakunnassa oli uskonto
muuttunut todelliseksi veljeydeksi, jonka vapaiden, inhimillisten
elämänkatsomusten pohjalla sääty-, varallisuus- ja tiedolliset
eroavaisuudet lievenivät ja saivat sovituksen. Ihanne ei enää ollut
menneisyydessä kerta kaikkiaan määritelty, absoluuttinen selviö, se
loisti tulevaisuudessa kuin itämaan tähti viittoen tietä.

Esitelmän jälkeen siirtyi puhuja — hänen nimensä oli Weigelt —

viereiseen huoneeseen, jossa jokainen seurakunnan jäsen sai käydä
häntä tapaamassa, kyselemässä, jos jokin kohta oli jäänyt
hämäräksi tai yleensä keskustelemassa hänen kanssaan. Siellä
sukeutui usein vilkkaita keskusteluita, jotka osaltaan suuresti
vaikuttivat siihen, että »sana» tuli eläväksi ja lähensivät
seurakuntalaisia toinen toisiinsa, kun kaikilla, rikkailla ja köyhillä, oli
siellä samat oikeudet. Kun minut esitettiin puhujalle sanoin hänen
esitelmänsä herättäneen minussa toivomuksen päästä seurakunnan
jäseneksi. Sanoin myöskin käsittäväni, ettei yksi henkilö enemmän
tai vähemmän merkitse sille mitään, mutta että mielestäni jokaisen
naisen ja miehen velvollisuus on näinä taistelun aikoina suoraan
ilmaista vakaumuksensa ja liittyä hengenheimolaisiinsa. Hän myönsi
minun olevan oikeassa, mutta neuvoi minua odottamaan ja
harkitsemaan asiaa lähemmin, etten liian kiireisesti ottaisi tuollaista
yhteiskunnalliselle asemalleni tärkeää askelta. Seurasin neuvoa ja
alotin koettamalla päästä selville hänen yksilöllisyydestään. Kun
kuuli hänen puhuvan seurakunnalle, olisi luullut, että siinä oli
taipumattoman tarmokas ihminen, lujaluonteinen ja uskalias.
Tavallisessa elämässä oli hän päinvastoin melkein naisellisen
lempeä ja epäkäytännöllinen, seurassa arka ja pidättyväinen,
läheisemmässä seurustelussa rakastettava. Mutta puhujalavalla
tempasivat ajatukset hänet vastustamattomasti mukaansa; silloin oli
hän lahjomattoman johdonmukainen. Tunsin pian häntä kohtaan
sydämellistä ystävyyttä, joka on täysin elinvoimaisena säilynyt tähän