Lomat, vapaat ja joustavat työjärjestelyt

Perusmuotoisten vuosilomaoikeuksien lisäksi työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevat EU:n säännöt asettavat vähimmäisvaatimukset perhevapaille eli isyys-, vanhempain- ja omaishoitovapaalle. EU:n sääntöihin sisältyy myös muita oikeuksia, kuten oikeus pyytää joustavia työjärjestelyjä sekä oikeus olla pois työstä pakottavan syyn vuoksi (esimerkiksi pakottavan perhesyyn, kuten lähiomaisen tapaturman tai sairauden, vuoksi).

Työnantajan tulisi tuntea nämä perussäännöt: Kaikilla työntekijöillä on työsopimustyypistä riippumatta oikeus pyytää perhevapaata. Perhevapaita ovat vanhempainvapaa, isyysvapaa, omaishoitovapaa ja äitiysvapaa. Työntekijää ei saa irtisanoa tai kohdella muita työntekijöitä epäedullisemmin sen vuoksi, että hän on pyytänyt tai pitänyt perhevapaata.

Vuosiloma

Kaikilla työntekijöillä on oikeus vähintään neljän viikon palkalliseen lomaan vuodessa (ns. vuosiloma tai lakisääteinen loma). Vuosilomaa ei voi korvata rahalla muutoin kuin tilanteessa, jossa työntekijän työsopimus on päättynyt ennen kuin hän on pitänyt kaikki vuosilomansa.

Vanhempainvapaa

Kaikilla työntekijöillä (sukupuolesta riippumatta) on oikeus vanhempainvapaaseen lapsen syntymän tai adoption yhteydessä. Työsopimustyyppi (osa-aikainen, kokoaikainen tms.) ei vaikuta tähän oikeuteen.

Molemmilla vanhemmilla on oikeus vähintään neljän kuukauden vapaaseen, josta vähintään kaksi kuukautta on palkallista (kansallisten sääntöjen mukaisesti) ja sellaista, jota ei voi siirtää toiselle. Joissakin maissa yksi vanhemmista voi siirtää osan vapaasta (enintään kaksi kuukautta) toiselle vanhemmalle. Siten vähintään kaksi kuukautta vanhempainvapaasta on henkilökohtaista, eikä sitä voi siirtää.

Tärkeää

EU-sääntöjen mukaan työntekijä voi käyttää oikeuttaan vanhempainvapaaseen siihen saakka, kun lapsi on 8-vuotias. Joissakin maissa ikäraja voi kansallisen lainsäädännön perusteella kuitenkin olla alhaisempi.

Isyysvapaa

Isällä tai vastaavalla toisella vanhemmalla (jos tämä tunnustetaan kansallisessa lainsäädännössä) on oikeus kymmenen työpäivän isyysvapaaseen lapsen syntymän johdosta. EU-mailla on oikeus määritellä, voiko isyysvapaata pitää osin jo ennen lapsen syntymää vai vasta sen jälkeen ja voidaanko sitä pitää joustavasti.

Työnantajalla ei ole oikeus rajoittaa tätä oikeutta työssäolon tai palvelusajan pituuden perusteella. Isyysvapaata on myönnettävä riippumatta siitä, miten kansallinen lainsäädäntö määrittelee työntekijän siviilisäädyn tai perheaseman.

Äitiysvapaa

Työntekijä, joka on raskaana tai joka on vastikään synnyttänyt tai adoptoinut lapsen, on oikeutettu vähintään 14 viikon yhtäjaksoiseen äitiysvapaaseen, joka myönnetään ennen syntymää/adoptiota ja/tai sen jälkeen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Työntekijän on käytettävä näistä 14 viikosta vähintään kaksi (ns. ”pakollinen äitiysvapaa”). Joissakin EU-maissa pakollinen äitiysvapaa voi olla pidempi. Työntekijää ei saa irtisanoa raskauden tai äitiysvapaan aikana.

Omaishoitovapaa

Kaikilla työntekijöillä on oikeus vähintään viiden päivän omaishoitovapaaseen vuodessa. Tällaista vapaata voi käyttää merkittävää hoitoa tai tukea tarvitsevan sukulaisen tai samassa taloudessa asuvan henkilön hoitamiseen vakavasta lääketieteellisestä syystä kunkin jäsenvaltion määritelmän mukaisesti.

Poissaolo työstä pakottavan perhesyyn vuoksi (force majeure)

Kaikilla työntekijöillä on oikeus olla poissa työstä pakottavan perhesyyn vuoksi. Näin on esimerkiksi silloin, kun perheenjäsen sairastuu tai joutuu tapaturman uhriksi. EU-maat voivat rajoittaa tätä oikeutta tiettyyn enimmäismäärään vuodessa ja/tai tapausta kohden.

Työntekijän oikeudet vapaalta palatessa

Kun työntekijän vanhempain-, isyys- tai omaishoitovapaa päättyy, hänellä on oikeus palata samaan työhön. Jos se ei ole mahdollista, hänelle tulee tarjota työntekijän työsopimuksen mukaisia vastaavia tehtäviä samoilla työehdoilla. Työntekijöillä on palatessaan myös oikeus hyötyä kaikista sellaisista työehtojen parannuksista, jotka on tehty poissaolon aikana.

Joustavat työjärjestelyt

Oikeus pyytää väliaikaisia joustavia työjärjestelyjä on kaikissa jäsenmaissa vähintään työntekijöillä, joilla on kahdeksanvuotias tai sitä nuorempi lapsi. Tämä voi tarkoittaa etätöitä, joustavia työaikajärjestelyjä tai työajan lyhentämistä. Työnantajan on harkittava kaikkia joustavia työaikajärjestelyjä koskevia pyyntöjä asianmukaisesti ja perusteltava mahdolliset epäämiset. Jäsenmaat voivat rajoittaa joustavien työjärjestelyjen kestoa.

Seuraavista linkeistä saa maakohtaista tietoa.

Katso myös:

Katso myös

EU-lainsäädäntö

Tarvitsetko apua?

Asiantuntijamme ovat käytettävissäsi

Onko sinulla kysyttävää yritystoiminnasta yli maiden rajojen, esimerkiksi viennistä tai toiminnan laajentamisesta toiseen EU-maahan? Enterprise Europe Network -verkoston kautta voit saada maksutonta neuvontapalvelua.

Voit hakea neuvontapalveluja myös tukipalveluhaku avulla.

Tarkistettu viimeksi: 29/08/2024
Jaa tämä sivu