Voimapop

popmusiikin alalaji

Voimapop[1] (engl. Power pop) on popmusiikin laji, jonka juuret ovat yhdysvaltalaisen popmusiikin kautta brittiläisessä popissa ja rockissa. Siinä käytetään vahvoja melodioita, lyhyitä harmonisia lauluosuuksia, tiiviitä sovituksia ja erottuvia kitarariffejä. Soitinsooloja on vähän, eikä bluesaineksia juuri näy. Soittimia on yleensä yksi tai useampia sähkökitaroita, sähköbasso, rummut ja joskus kosketinsoittimet ja syntetisaattori. Lajin vaikutus vaihteli vuosikymmenien mittaan, mutta on ollut yksi kestävimpiä rockin alalajeja.[2][3]

Voimapop
Alkuperä pop rock, rock and roll, beat, rhythm and blues, garage rock, pop
Alkuperämaa  Yhdistynyt kuningaskunta
 Yhdysvallat
Kehittymisen
ajankohta
1960-luku
Tyypillisiä
soittimia
rumpusetti, sähkökitara, koskettimet, bassokitara, syntetisaattori
Kehittyneitä
tyylilajeja /
suuntauksia
brittipop, pop-punk, indie pop, noise pop

The Whon Pete Townshend käytti sitä NME:n haastattelussa vuonna 1967 yhtyeen musiikkityylistä.[4]

Lähteet

muokkaa
  1. Otto Talvio, Voimapop on melodista popmusiikkia
  2. A User's Guide to Shoes - eMusic Spotlightlähde tarkemmin?
  3. Liner notes to 'The Roots of Power Pop' and the 'Poptopia' series of CDs
  4. Altham, Keith. "Lily Isn't Pornographic, Say Who" New Musical Express May 20, 1967

Aiheesta muualla

muokkaa