Freddie Gibbs

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Freddie Gibbs
Freddie Gibbs vuonna 2014.
Freddie Gibbs vuonna 2014.
Henkilötiedot
Koko nimi Fredrick Jamel Tipton
Syntynyt14. kesäkuuta 1982 (ikä 42)
Gary, Indiana, Yhdysvallat
Ammatti rap-artisti, sanoittaja
Lapset 2[1][2][3]
Muusikko
Taiteilijanimi Freddie Gibbs
Gangsta Gibbs
Freddie Kane
Kane
Freddie Forgiato
Freddie Gordy
Big Boss Rabbit
Laulukielet englanti
Aktiivisena 2004–
Tyylilajit hip hop, gangsta rap, vaihtoehtorap
Levy-yhtiöt Warner, ESGN, Str8, Slammin’, CTE World, Decon, Interscope, No Tamin
Aiheesta muualla
www.esgnrecords.com

Fredrick Jamel Tipton (s. 14. kesäkuuta 1982 Gary, Indiana), tunnetaan taiteilijanimellä Freddie Gibbs, on yhdysvaltalainen rap-artisti. Vuonna 2006 Gibbs solmi levytyssopimuksen Interscope Recordsin kanssa, jonka alaisuudessa hän ehti äänittää ensimmäisen studioalbuminsa ennen kuin hänen sopimuksensa purettiin ja albumi peruttiin. Myöhemmin Gibbs kiinnitettiin Young Jeezyn CTE World -levy-yhtiöön, jonka alaisuudessa hän äänitti lukuisia mixtapeja, mukaan lukien ylistävän vastaanoton saaneen Baby Face Killan (2012).[4][5][6]

Gibbs lähti CTE Worldista vuoden 2013 alussa, jonka jälkeen hän perusti oman ESGN-levy-yhtiönsä ja julkaisi studioalbumin ESGN. Sitemmin hän on julkaissut neljä sooloalbumia sekä neljä yhteisalbumia, kaksi tuottaja Madlibin kanssa: Piñata (2014) ja Bandana (2019) sekä kaksi tuottaja The Alchemistin kanssa: Fetti (mukana myös rap-artisti Currensy, 2018) ja Alfredo (2020), joista viimeksi mainittu oli myös ehdolla parhaan rap-albumin Grammy-palkintoon vuoden 2021 gaalassa.[7]

Vuonna 2024 Gibbs vieraili Kanye Westin ja Ty Dolla Signin albumin Vultures 1:n kappaleella ”Back to Me”, joka debytoi Billboardin Hot 100 -listalla sijalla 26.[8] Kyseessä oli Gibbsin ensimmäinen listalle päässyt kappale, vaikkakin hän esiintyi sillä kredtoimattomana.

Studioalbumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteisalbumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Coleman, C. Vernon: Freddie Gibbs and Fiancee Erica Dickerson Welcome Baby Daughter XXL. 26.4.2015. Viitattu 12.5.2023. (englanniksi)
  2. Tigg, FNR: Freddie Gibbs Gets Restraining Order After Mother of His Son Allegedly Vandalized Car Complex. 26.9.2019. Viitattu 12.5.2023. (englanniksi)
  3. Centeno, Tony M.: Alleged Mother of One of Freddie Gibbs' Children Claims He Sent People to Kill Her and Their Son XXL. 31.8.2019. Viitattu 12.5.2023. (englanniksi)
  4. Bosman, Chris: Album Review: Freddie Gibbs - BFK Consequence of Sound. 5.10.2012. Viitattu 12.5.2023. (englanniksi)
  5. Freddie Gibbs: BFK Pitchfork. 10.7.2013. Viitattu 12.5.2023. (englanniksi)
  6. Freddie Gibbs - 'BFK' Album Review - Pop matters Pop Matters. 8.6.2013. Viitattu 12.5.2023. (englanniksi)
  7. Thorpe, Isha: Freddie Gibbs reacts to Grammy nomination: "I told yall niggaz" Revolt. 24.11.2020. Viitattu 12.5.2023. (englanniksi)
  8. Kanye West Chart History (Hot 100) Billboard. Viitattu 6.8.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.