Sirppi ja vasara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sirppi ja vasara Neuvostoliiton lipussa.

Sirppi ja vasara (ven. серп и молот, serp i molot) on tunnetuimpia kommunismin tunnuksista, jossa sirppi kuvaa maatyöläisiä ja vasara tehdastyöläisiä. Nämä symboloivat yhdessä maalla ja kaupungeissa työskentelevien ihmisten liittoa.

Tunnus yhdistetään usein Neuvostoliittoon, joka käytti tunnusta lipussaan ja vaakunassaan. Toinen tunnettu kommunismin tunnus on punainen tähti, jota käytettiin muun muassa puna-armeijan lipussa.

Sirppi ja vasara -merkki on Unicode-merkistössä (☭).

Käyttö Neuvostoliitossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirppi ja vasara -aiheinen kuvio oli Neuvostoliitossa laajassa käytössä. 1930-luvun keskivaiheille saakka sitä käytettiin valtakunnan pienoisvaakunana, joka esiintyi virallisissa asiakirjoissa ja leimoissa. Kuvio hyväksyttiin maalis-huhtikuun vaihteessa 1918, ja sen vahvisti neuvostojen viides kokous Moskovassa 10. heinäkuuta 1918. Ensimmäisen kerran sitä käytettiin virallisesti Venäjän SFNT:n kansankomissaarien neuvoston leimassa 26. heinäkuuta 1918. Vuoden 1923 jälkeen kuvion osat, sirppi ja vasara, olivat poikkeuksetta ristissä, kun ne saatettiin varhaisessa vaiheessa esittää symmetrisesti rinnakkain.[1]

Kuviossa oli alun perin auran päällä oleva vasara, mutta symbolien merkitys oli samanlainen kuin myöhemminkin. Myös puna-armeija ja punakaarti kuuluivat symbolin varhaisimpiin käyttäjiin. Neuvostoliiton lippuun sirppi ja vasara tuli mukaan 1923, ja Neuvostoliiton perustuslaissa se mainittiin 1924.

Sirppi ja vasara -kuvio oli mukana paitsi maan lipussa ja vaakunassa, myös kaikkien neuvostotasavaltojen lipuissa ja vaakunoissa. Sen tyylitelty versio siipien kera oli osa Neuvostoliiton kansallisen lentoyhtiön Aeroflotin logoa, johon se kuuluu vielä tänäkin päivänä huolimatta siitä, ettei yhtiöllä ole enää mitään yhteyksiä aiempaan poliittiseen taustaansa Neuvostoliitossa.

Sirppi ja vasara lipuissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtioiden vaakunat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoliitossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angolan lipussa symboliikka on säilynyt muuttumattomana, mutta sisältö ja graafinen suunnittelu on muuttunut. Maanviljelijöiden sirppi on korvattu sokeriruo’on viljelyssä käytetyllä viidakkoveitsellä ja vasaran tilalla on ratas.

Unkarin vaakunassa käytettiin vuodesta 1949 vuoteen 1956 vasaraa työväenluokan ja tähkää maanviljelijöiden symbolina. Vaakuna oli kyseisellä ajanjaksolla käytössä myös Unkarin lipussa.

Kongon kansantasavalta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kongon kansantasavallan (nykyään Kongon tasavalta) entisessä lipussa (19701991) on keskellä ristityt kuokka ja vasara, jotka symboloivat maanviljelijöiden ja tehdastyöläisten liittoa.

Saksan demokraattinen tasavalta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itä-Saksan vaakunassa kuvioiden symboliikaksi tuli vasara (työväenluokka) ja harppi (älymystö). Kuviot oli sijoitettu maanviljelijöihin viittaavan seppeleen sisään.

Pohjois-Korea

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Korean hallitsevan puolueen, Korean työväenpuolueen, lipussa on sirppi talonpoikien symbolina, vasara työläisten symbolina sekä kirjoituspensseli älykköjen symbolina.[2]

Käyttö kommunististen maiden ulkopuolella

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kommunististen maiden ulkopuolella vuonna vuosina 1919–1934 käytössä olleessa ja hieman muutettuna uudelleen vuodesta 1945 käytössä olevassa Itävallan vaakunassa esiintyvät sirppi ja vasara. Austrofasistisen diktatuurin kaudella 1934 sirppi ja vasara poistettiin vaakunasta, mutta palautettiin jälleen vuonna 1945. Samalla vaakunaan lisätiin katkotut kahleet natsien vallan päättymisen symbolina.

  1. Dazzle.ru Серп и молот (К.Ю. Гончаров, 31.10.2003) haettu 15.9.2009
  2. Korean Workers’ Party FOTW Flags Of The World website. CRW Flags Inc.. Viitattu 19.10.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]