Siirry sisältöön

norsu

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Norsu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]
Intialainen norsu
Afrikkalainen norsu

Substantiivi

[muokkaa]

norsu (1)

  1. elefantti, suurin maalla elävä nisäkäs (Elephantidae)

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈnorsu/
  • tavutus: nor‧su

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi norsu norsut
genetiivi norsun norsujen
partitiivi norsua norsuja
akkusatiivi norsu;
norsun
norsut
sisäpaikallissijat
inessiivi norsussa norsuissa
elatiivi norsusta norsuista
illatiivi norsuun norsuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi norsulla norsuilla
ablatiivi norsulta norsuilta
allatiivi norsulle norsuille
muut sijamuodot
essiivi norsuna norsuina
translatiivi norsuksi norsuiksi
abessiivi norsutta norsuitta
instruktiivi norsuin
komitatiivi norsuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo norsu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Sana on esiintynyt jo Agricolalla yhdyssanassa norsunluu, joka on tarkoittanut ’mursunluuta’. Alkujaan norsu on sama sana kuin mursu, jonka äänneasuun on saattanut vaikuttaa saamen sana njuorju ’hylje’.[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

aasiannorsu, afrikannorsu, metsänorsu, norsueläin, norsunluu, norsutauti, savanninorsu, sotanorsu

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • norsu Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 4089 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. norsu.