Tori.fi -verkkopalvelussa sohvaansa myyvä helsinkiläismies sai sähköpostiinsa tarjouksen:
"Thanks,am satisfied with the price and I have arranged for a pickup agent( Shipper ) who will be coming to pick it up as soon as the payment is made and i'll like to pay u through paypal, and do u have a paypal acct so i can make the payment of the fund?"
Tuotteesta kiinnostunut "Pedro Willson" kertoi siis olevansa tyytyväinen pyydettyyn hintaan ja järjestäneensä kuljetuksen heti, kun maksu on tehty. Maksun hän haluaisi kuitenkin tehdä yhdysvaltalaisen Paypal-maksupalvelun kautta.
Kysely alkoi epäilyttää myyjää – ja syystä.
Samankaltaisia viestejä on lähetetty verkkohuijauksissa, joissa pyritään saamaan rahaa jonkin tuotteen myyjältä. Ehkä pisimpään näitä huijauksia on Suomessa esiintynyt verkon automyyntisivustoilla.
–Vaikka Kanadasta saatetaan ottaa yhteyttä myyjään, joka kauppaa käytettyä Toyotaa 500 eurolla, kertoo rikosylikonstaapeli Tero Toivonen Keskusrikospoliisista huijauksen normaalista kulusta.
Viestissä ylistetään autoa ja halutaan se Kanadaan. Ostaja kertoo lähettävänsä 10 000 dollaria, josta myyjää neuvotaan ottamaan auton hinta ja rahtikustannukset, ja lähettämään yli jääneet rahat ostajalle esimerkiksi Western Union -palvelun kautta.
– Ihmiset luulevat saaneensa Toyotan myytyä, ja kuvittelevat pystyvänsä pistämään viisi tonnia taskuun, koska "Ei se tyyppi tajua, ettei se rahti niin paljoa maksa". Sitten he lähettävät viisi tonnia Kanadaan.
Pian tämän jälkeen he saavat 10 000 dollarin summan välittäneeltä taholta ilmoituksen, että kyseessä on petos, ja se peritään takaisin. Näin myyjä on menettänyt maksamansa 5000 dollarin summan huijarille.
– Kannattaisi kysyä esimerkiksi, miksi joku Kanadasta haluaisi ostaa auton Suomesta, Toivonen sanoo.
– Tätä on kuitenkin käytetty jo vuosikausia, ja ihmiset lankeavat siihen, koska he ovat ahneita, ja sokaistuvat eteen tulleesta tuhannen taalan paikasta.
Toivosen mukaan kannattaa aina miettiä, onko tarjous liian hyvä ollakseen totta. Lisäksi ei koskaan pidä palauttaa rahaa eri kautta kuin mitä sen on saanut.
Näin Paypal-huijaus etenee
Helsinkiläismies myi sohvansa Willsonin sijasta muualle. "Pedro Willsonin" kanssa sohvakauppa olisi todennäköisesti edennyt seuraavasti.
Willson olisi esimerkiksi ilmoittanut, ettei hän voi jostain syystä itse maksaa suoraan sohvan kuljettajalle. Ostajalla ei esimerkiksi ole luottokorttia, jolla voisi hoitaa maksun. Voisiko siis myyjä hoitaa maksun vaikkapa Western Union -palvelun kautta, jos Willson siirtää tarvittavat rahat Paypalin välityksellä myyjälle?
Tämän jälkeen myyjä saattaa saada Paypal-tililleen sovitun summan, ja hän maksaa rahtikulut Western Unionin kautta "sohvan kuljettajalle", eli käytännössä huijarille tai hänen apurilleen.
Paypalin ominaisuuksiin kuuluu maksun peruuttaminen. Ostaja saa useissa tapauksissa peruuttaa Paypal-palvelun kautta toiselle Paypal-tilille tekemänsä maksun, vetoamalla esimerkiksi siihen, ettei tuote vastannut myyjän kuvausta.
Huijari siis peruuttaa koko maksun. Myyjä ei kuitenkaan voi enää peruuttaa Western Unionin kautta tekemäänsä maksua, joten rahat ovat hävinneet huijareiden taskuun.
Huijauksesta on pieniä muunnelmia. Huijarin käyttämä Paypal-tili saattaa olla varastettu, eli huijari on saanut haltuunsa jonkun toisen käyttäjän Paypal-tilin tunnukset. Tilin oikea omistaja saattaa huomata rahojen katoamisen, ja hän peruuttaa ostoksen.
Myyjä saattaa myös saada sähköpostiinsa Paypalilsta ilmoituksen hänen tililleen tehdystä maksusta. Viesti on kuitenkin väärennetty, ja lähettäjänä ei olekaan Paypal-palvelu, vaikka paypal-sanat saattavatkin olla osa viestin lähettäjän osoitetta.
Maksuvälinepetokset kovassa kasvussa
Paypal on Toivosen mukaan sinänsä turvallinen palvelu, jos vain käyttäjän Paypal-tunnukset eivät pääse vuotamaan verkkorikollisille. Hänen mukaansa vastaavia huijauksia on tehty myös muilla maksuvälineillä.
– Paypal on vain yksi kymmenistä tavoista. Luottokortteja on käytetty pitkään, shekkejä, matkashekkejä, sekä aitoja varastettuja että väärennettyjä, sanoo Toivonen.
Suomessa ilmoitettiin viime vuonna noin 8 000 erilaista maksuvälinepetosta, mutta tarkkoja tilastoja niiden tekotavoista ei ole. Toivosen mukaan suurin osa oli netissä tehtyjä korttipetoksia, joiden määrä on viiden viime vuoden aikana tuplaantunut.
