Test Bank For The Art of Reasoning An Introduction To Logic and Critical Thinking, Fourth Edition Download PDF Full Chapter

Test Bank for The Art of Reasoning An
Introduction to Logic and Critical

Thinking, Fourth Edition
Go to download the full and correct content document:
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-the-art-of-reasoning-an-introduction-to-lo
gic-and-critical-thinking-fourth-edition/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...
Solution Manual for Critical Thinking The Art of

Argument, 2nd Edition
https://testbankbell.com/product/solution-manual-for-critical-
thinking-the-art-of-argument-2nd-edition/
Solution Manual for Art of Thinking, The: A Guide to

critical and Creative Thought, 11/E 11th Edition :
0321953312
https://testbankbell.com/product/solution-manual-for-art-of-
thinking-the-a-guide-to-critical-and-creative-thought-11-e-11th-
edition-0321953312/
Test Bank for Geosystems: An Introduction to Physical

Geography, Fourth Canadian Edition
https://testbankbell.com/product/test-bank-for-geosystems-an-
introduction-to-physical-geography-fourth-canadian-edition/
Test Bank for Empowerment Series Introduction to Social

Work & Social Welfare Critical Thinking
Perspectives, 5th Edition
https://testbankbell.com/product/test-bank-for-empowerment-
series-introduction-to-social-work-social-welfare-critical-
thinking-perspectives-5th-edition/
Test Bank for Critical Thinking 12th Edition
https://testbankbell.com/product/test-bank-for-critical-
thinking-12th-edition/
Test Bank for A Concise Introduction to Logic 13th

Edition
https://testbankbell.com/product/test-bank-for-a-concise-
introduction-to-logic-13th-edition/
Test Bank for Introduction to Leadership: Concepts and

Practice Fourth Edition
https://testbankbell.com/product/test-bank-for-introduction-to-
leadership-concepts-and-practice-fourth-edition/
Test Bank for An Introduction to Drugs and the

Neuroscience of Behavior, 1st Edition : Prus
https://testbankbell.com/product/test-bank-for-an-introduction-
to-drugs-and-the-neuroscience-of-behavior-1st-edition-prus/
Drugs and the Neuroscience of Behavior An Introduction

to Psychopharmacology 2nd Edition Prus Test Bank
https://testbankbell.com/product/drugs-and-the-neuroscience-of-
behavior-an-introduction-to-psychopharmacology-2nd-edition-prus-
test-bank/
The Art of Reasoning An Introduction to Logic and
Critical Thinking, Fourth Edition
Full chapter download at: https://testbankbell.com/product/test-bank-for-the-art-of-
reasoning-an-introduction-to-logic-and-critical-thinking-fourth-edition/
CHAPTER 2: Definitions
MULTIPLE CHOICE
1. Which of the following does the text mention as a function of logical definitions?
a. They reveal the many layers of metaphorical meaning in a concept.
b. They allow the person who makes the definitions to have power over others.
c. They reveal the relationships between one concept and others.
d. They help to settle heated arguments over the meaning of a word.
e. They indicate how we should feel about the concept being defined.
ANS: C DIF: Easy REF: 2.1 TOP: I. Functions of a definition
MSC: Factual
a. They help us to sound intelligent.
b. They provide confidence in dealing with a concept.
c. They help to correct what the dictionaries get wrong.
d. They tell us what is and what is not included in the concept.
e. They help us to distinguish what is true from what is false.
ANS: D DIF: Easy REF: 2.1 TOP: I. Functions of a definition
MSC: Factual
a. They provide us with a sense of how a concept has developed over time.
b. They provide a list of paradigmatic examples for the concept.
c. They tell us what part of speech the concept is.
d. They provide a summary statement about the concept’s referents.
e. They tell us how to use the word in a grammatically correct way.
ANS: D DIF: Easy REF: 2.1 TOP: I. Functions of a definition
MSC: Factual
4. Will every concept have obvious sharp borders that separate it from other concepts?
a. No, because every concept shares referents with all other concepts.
b. No, because for some concepts, sharp borders either are not obvious or do not exist.
c. Yes for concepts of visible things, but no for concepts of invisible things.
d. Yes for concepts of invisible things, but no for concepts of visible things.
e. Yes, such borders will always be obvious.
ANS: B DIF: Easy REF: 2.1 TOP: I. Functions of a definition
MSC: Conceptual
5. When we teach someone what a concept means by pointing out a physical example and saying, “things
like that,” we are providing an ostensive definition, rather than a logical one. Is it possible to provide
an ostensive definition for every concept?
a. Yes, because every concept has physical examples.
b. Yes, because that is how we all learned the language as babies.
c. Yes, because everything with a logical definition also has an ostensive one.
d. No, because people won’t know whether we are pointing at the thing or its color.
e. No, because some concepts do not have physical examples at which to point.
ANS: E DIF: Easy REF: 2.1 TOP: I. Functions of a definition
MSC: Conceptual
6. The genus of a concept is:

a. the person who came up with the concept
b. a measure of how difficult the concept is to understand
c. a broader category to which that concept belongs
d. the best example of the concept
e. any helpful example of the concept
ANS: C DIF: Easy REF: 2.1 TOP: II.A.1. Genus
MSC: Factual
7. The differentia of a concept is/are:

a. the best example of the concept
b. any helpful example of the concept
c. a measure of how broad the concept is
d. the characteristic(s) that separate it from its genus
e. the characteristic(s) that separate it from other species in its genus
ANS: E DIF: Easy REF: 2.1 TOP: II.A.2. Differentia
MSC: Factual
8. What is the most obvious way that the following definition violates the rules?
NutraSweet: an artificial sweetener that is not sugar
a. It uses negative terms unnecessarily. d. It uses obscure language.
b. It is too narrow. e. It has no genus.
c. It uses metaphorical language.
ANS: A DIF: Medium REF: 2.2
TOP: II. Rules for logical definitions MSC: Applied
bed: a piece of furniture
a. It is circular. d. It uses metaphorical language.
b. It has no genus. e. It has no differentia.
c. It is too narrow.
ANS: E DIF: Medium REF: 2.2
moon: a large lump of rock
a. It uses obscure language. d. It does not state the essential attributes.
b. It is too narrow. e. It has no genus.
c. It is circular.
ANS: D DIF: Medium REF: 2.2
gallon: the volume of matter required to fill a one-gallon jug
a. It is too broad. d. It has no differentia.
b. It uses obscure language. e. It uses metaphorical language.
c. It is circular.
ANS: C DIF: Medium REF: 2.2
love: the music of life
a. It uses metaphorical language. d. It has no differentia.
b. It uses obscure language. e. It has no genus.
c. It is circular.
motorcycle: a two-wheeled vehicle
a. It is circular. d. It uses metaphorical language.
b. It is too broad. e. It uses vague language.
c. It has no genus.
ANS: B DIF: Medium REF: 2.2
lukewarm: the temperature at which something is heated enough
a. It doesn’t state the essential attributes. d. It uses obscure language.
b. It has no genus. e. It uses vague language.
c. It has no differentia.
nose: a superficial protrusion harboring one terminus of the respiratory tract of a terrestrial
vertebrate
a. It is too broad. d. It uses vague language.
b. It uses negative terms unnecessarily. e. It uses obscure language.
c. It doesn’t state the essential attributes.
soup: a warm, fluid food item made from a tomato base
a. It uses negative terms unnecessarily. d. It is circular.
b. It has no differentia. e. It uses obscure language.
prune: what you get when you dry a plum
a. It has no genus. d. It uses metaphorical language.
b. It is circular. e. It uses negative terms unnecessarily.
ANS: A DIF: Difficult REF: 2.2
18. Are all of the definitions in a typical dictionary logical definitions?

a. Yes, because dictionary definitions are held to a very high standard.
b. Yes, because they always include a genus and differentia.
c. Yes, because logical definitions are the only kind of definition possible.
d. No, because most dictionary definitions are circular or vague.
e. No, because some dictionary definitions are not in terms of genus and differentia.
TOP: II. Rules for logical definitions MSC: Conceptual
19. Can a definition violate more than one of the rules discussed in the chapter?
a. Yes, because violating any rule would necessarily involve violating another.
b. Yes, because every definition violates at least two rules.
c. Yes, because a definition might be very poorly constructed.
d. No, because the rules are all mutually exclusive.
e. No, because a flawed definition is always flawed in exactly one way.
20. Can a definition violate one of the rules and still be meaningful?
a. No, since a violation of the rules would make the definition self-contradictory.
b. No, since a violation of the rules would reduce the definition to complete nonsense.
c. Yes, but only when the problem is that the definition is too narrow or too broad.
d. Yes, because it might still contain helpful information about the concept.
e. Yes, but only when the problem is that the definition lacks a genus.
ANS: D DIF: Difficult REF: 2.2
21. Every logical definition should include a(n) and a(n) .

a. genus; differentia d. genus; example
b. differentia; example e. differentia; picture
c. example; picture
ANS: A DIF: Easy REF: 2.2
TOP: II.A. What a logical definition should include MSC: Factual
22. Which involves a higher level of abstraction, a definition’s genus or its differentia?
a. genus d. whichever appears first
b. differentia e. whichever appears second
c. they are equally abstract
TOP: II.A. What a logical definition should include MSC: Conceptual
23. If a definition begins with “when” or “where,” this is often a sign that:
a. it will be an excellent definition d. it will not include a genus
b. it will be too broad e. it will be circular
c. it will be too narrow
ANS: D DIF: Easy REF: 2.2 TOP: II.A.1. Genus
MSC: Factual
24. What is the genus in the following definition?

A pen is a handheld writing utensil that writes with ink.
a. pen d. writes
b. handheld e. with ink
c. writing utensil
ANS: C DIF: Easy REF: 2.2 TOP: II.A.1. Genus
MSC: Applied

The horizon is the line of separation between the sky and the earth.
a. horizon d. earth
b. sky e. There is no genus.
c. line of separation
ANS: C DIF: Medium REF: 2.2 TOP: II.A.1. Genus
MSC: Applied

Dancing is how we express our inner feelings with our bodies.
a. dancing d. express
b. inner feelings e. There is no genus.
c. bodies
ANS: E DIF: Difficult REF: 2.2 TOP: II.A.1. Genus
MSC: Applied
27. A definition should have:

a. as many genera (plural of genus) as possible
b. one genus for each differentia
c. one genus for each referent of the concept being defined
d. exactly one genus
e. no genus, if it can be avoided
ANS: D DIF: Medium REF: 2.2 TOP: II.A.1. Genus
MSC: Conceptual
28. Does every definable concept have a genus?

a. Yes.
b. No, because no concept has a genus.
c. No. That is why we must sometimes use “when” or “where” instead of a genus.
d. No, because some definable concepts are too vague to belong to any genus.
e. No, but every definable concept does have differentia.
ANS: A DIF: Difficult REF: 2.2 TOP: II.A.1. Genus
MSC: Conceptual
29. What is the differentia of the following definition?

A piano is a type of instrument that is played by pressing keys.
a. piano d. that
b. type e. played by pressing keys
c. type of instrument
ANS: E DIF: Easy REF: 2.2 TOP: II.A.2. Differentia
MSC: Applied
30. What is/are the differentia of the following definition?

A diocese is the geographical region under the ecclesiastical jurisdiction of a bishop.
a. diocese
b. region
c. jurisdiction
d. geographical and under the ecclesiastical jurisdiction of a bishop
e. There are no differentia.
ANS: D DIF: Medium REF: 2.2 TOP: II.A.2. Differentia
MSC: Applied
31. What is/are the differentia of the following definition?

Rain is what falls from the clouds and makes the ground wet.
a. rain
b. falls from the clouds and makes the ground wet
c. only falls from the clouds
d. only makes the ground wet
e. There are no differentia.
ANS: B DIF: Difficult REF: 2.2 TOP: II.A.2. Differentia
MSC: Applied
32. Can a definition have more than one differentia?

a. Yes, because there can never be only one.
b. Yes, and most do.
c. Yes, but only if it has more than one genus.
d. No, because it is never necessary to have more than one.
e. No, because then the definition would define more than one concept.
ANS: B DIF: Medium REF: 2.2 TOP: II.A.2. Differentia
MSC: Conceptual
33. A definition should be neither too nor too _.

a. broad; narrow d. wide; low
b. broad; high e. low; narrow
c. high; wide
TOP: II.B. What a logical definition should not be MSC: Factual
34. Is the following definition too broad or too narrow?

sodium: the 11th element in the periodic table of elements
a. It depends on the identity of the person who is defining the word.
b. too broad
c. too narrow
d. both too broad and too narrow
e. neither too broad nor too narrow
TOP: II.B. What a logical definition should not be MSC: Applied

spaghetti: a pasta that originated in Italy
b. too broad
c. too narrow

cat: a small, white, four-legged mammal
b. too broad
c. too narrow

rectangle: a plane closed figure with four sides of equal length in which all angles are right
angles
a. it depends on the identity of the person who is defining the word.
b. too broad
c. too narrow
ANS: C DIF: Difficult REF: 2.2
38. Can a definition be both too broad and too narrow at the same time?
a. No, because these are opposites.
b. No, because if a concept has too many referents, it can’t also have too few.
c. No, because if it is too broad, it will be a genus, and if too narrow, it will be a species.
d. Yes, because it can both include referents incorrectly and exclude referents incorrectly.
e. Yes, because all definitions that are too broad must also be too narrow.
ANS: D DIF: Easy REF: 2.2
TOP: II.B. What a logical definition should not be MSC: Conceptual
39. If a definition is neither too broad nor too narrow, will all of the referents of the concept also be
referents of the definition?
a. Yes, and all of the referents of the definition will also be referents of the concept.
b. Yes, but some of the referents of the definition will not be referents of the concept.
c. Yes, but none of the referents of the definition will also be referents of the concept.
d. No, because none will.
e. No, although most will.
TOP: II.B. What a logical definition should not be MSC: Conceptual
40. A definition is too broad when:

a. it fails to include things that are referents of the concept
b. it is too wordy
c. it includes things that are not referents of the concept
d. it uses vague and obscure terms
e. it is dumbed down so that everyone can understand it
ANS: C DIF: Easy REF: 2.2 TOP: II.B.1. Too broad
MSC: Factual
41. Which of the following definitions is too broad?

a. A dog is the domesticated form of the grey wolf.
b. An insect is an ant or beetle.
c. Baghdad is the capital city of Iraq.
d. Zeus is the ruler of the Greek gods.
e. A fish is an animal that lives underwater.
ANS: E DIF: Difficult REF: 2.2 TOP: II.B.1. Too broad
MSC: Applied
42. If a definition is too broad, will all of the referents of the concept also be referents of the definition?
a. Yes, always.
b. Yes, unless the definition is also too narrow.
c. Yes, but only if the definition is also too narrow.
d. No, unless the definition is also too narrow.
e. No.
ANS: B DIF: Difficult REF: 2.2 TOP: II.B.1. Too broad
MSC: Conceptual
43. A definition is too narrow when:

a. it is only one person’s opinion
b. it doesn’t say enough about the concept
c. most people would disagree with it
d. it includes things that are not referents of the concept
e. it fails to include things that are referents of the concept
ANS: E DIF: Easy REF: 2.2 TOP: II.B.2. Too narrow
MSC: Factual
44. Which of the following definitions is too narrow?

a. Paul McCartney is a member of the Beatles.
b. Russian is the language most commonly spoken in Russia.
c. Corn bread is bread that is made from corn.
d. A bottle is a glass container that is used to store wine.
e. Abraham Lincoln was the 16th president of the United States of America.
ANS: D DIF: Difficult REF: 2.2 TOP: II.B.2. Too narrow
MSC: Applied
45. If a definition is too narrow, will all of the referents of the definition also be referents of the concept
being defined?
a. No.
b. No, unless the definition is also too broad.
c. Yes, always.
d. Yes, unless the definition is also too broad.
e. Yes, but only if the definition is also too broad.
ANS: D DIF: Difficult REF: 2.2 TOP: II.B.2. Too narrow
MSC: Conceptual
46. A counterexample is:

a. the best example of a concept
b. any helpful example of the concept
c. a particular instance that proves a definition wrong
d. a particular instance that proves a definition right
e. an example that helps to count the strengths of a definition
ANS: C DIF: Easy REF: 2.2
TOP: II.B.2.a. Counterexamples MSC: Factual
47. If we define humans as “religious animals,” which of the following would be a counterexample?
a. a Muslim d. a priest
b. an atheist e. a squirrel
c. a Catholic
ANS: B DIF: Easy REF: 2.2
TOP: II.B.2.a. C unterexamples MSC: Applied
48. If we define a photograph as “a two-dimensional image of a person,” which of the following would be
a counterexample?
a. a three-dimensional image of a person
b. a two-dimensional image of a cat
c. a two-dimensional image of Ozzy Osbourne
d. Ozzy Osbourne
e. a photo album
TOP: II.B.2.a. Counterexamples MSC: Applied
49. If we define a rifle as “a handheld weapon,” which of the following would be a counterexample?
a. a tank d. a feather
b. a soldier e. a uniform
c. a bow and arrow
TOP: II.B.2.a. Counterexamples MSC: Applied
50. Will there always be counterexamples when a definition is too broad or too narrow?
a. Yes.
b. Yes if it is too narrow, but no if it is too broad.
c. Yes if it is too broad, but no if it is too narrow.
d. No.
e. It depends on whether the concept itself has real referents in the world.
TOP: II.B.2.a. Counterexamples MSC: Conceptual
51. Counterexamples are used to show that a definition violates which rule?
a. A logical definition requires a genus.
b. A definition should not be circular.
c. A definition should not use negative terms unnecessarily.
d. A definition should not be too broad or too narrow.
e. A definition should not use language that is obscure.
TOP: II.B.2.a. Counterexamples MSC: Conceptual
52. A definition should include:

a. the essential attributes of the concept
b. all available information about the concept
c. only one attribute of the concept
d. the etymology of the word for the concept
e. the esoteric attributes of the concept
TOP: II.C. A definition should state the essential attributes MSC: Factual
53. The essential attributes of a concept are those that are:

a. relatively superficial d. unfamiliar to most people
b. fundamental e. easiest to understand
c. familiar to most people
TOP: II.C. A definition should state the essential attributes MSC: Factual
54. Which of the following is the most essential attribute of the concept “heart”?
a. its sound d. its life expectancy
b. its color e. its smell
c. its circulation of blood
TOP: II.C. A definition should state the essential attributes MSC: Applied
55. Which of the following is the most essential attribute of the concept “dish detergent?”
a. viscous liquid d. pine-scented
b. used to clean dishes e. creates bubbles on surface of water
c. green
56. Which of the following definitions most obviously fails to state any essential attributes?
a. The Olympics is an international competitive sporting event.
b. An airplane is a flying machine that is used for transportation.
c. A regular octagon is a closed plane figure with eight equal sides and eight equal angles.
d. An angel is a divine messenger.
e. Cork is one of the major exports of Portugal.
ANS: E DIF: Difficult REF: 2.2
57. Which of the following definitions most obviously fails to state any essential attributes?
a. Venus is the second planet from the sun.
b. Diamond is a crystalline, carbon-based mineral.
c. Kiribati is an island nation in the South Pacific.
d. The giant panda is the emblem of the World Wildlife Fund.
e. Brackish water is water that is saltier than freshwater but less salty than seawater.
ANS: D DIF: Difficult REF: 2.2
58. Is color ever an essential attribute?

a. No, because the color of a thing is never fundamental to what it is.
b. No, because you can always change the color of a thing without changing what it is.
c. No, because color is always unimportant.
d. Yes, because the color of a thing might be fundamental to what it is.
e. Yes, because color is always an essential attribute.
TOP: II.C. A definition should state the essential attributes MSC: Conceptual
59. Circular definitions are definitions that:

a. include the word “circle”
b. only mention the genus, but omit the differentia
c. only mention the differentia, but omit the genus
d. use concepts to define themselves
e. are too broad and too narrow at the same time
TOP: II.D. A definition should not be circular MSC: Factual
60. Which of the following definitions is circular?

a. rent: money paid to a landlord
b. socks: clothing worn on the feet
c. large: the attribute possessed by something that is big
d. Scrabble: a word game played on a game board
e. curtains: interior coverings for windows
TOP: II.D. A definition should not be circular MSC: Applied

a. leaf: the leafy part of a plant
b. green: the color that appears between yellow and blue in a rainbow
c. Frisbee: a flat, round disc that can be tossed from person to person
d. orange: an orange-colored, small, round fruit
e. wheat: a tall cereal grass, often cultivated for human consumption

a. near: having the property of being only a small distance away
b. swimming: propelling oneself through water through controlled movement of one’s
appendages
c. apex: a zenith or pinnacle
d. enteritis: swelling of the small intestine
e. couch: a piece of furniture designed for seating more than one person at a time
63. Does a circular definition always lack a genus, or does it always lack a differentia?
a. genus
b. differentia
c. It always lacks both.
d. It never lacks either.
e. Circularity has nothing to do with lacking a genus or differentia.
TOP: II.D. A definition should not be circular MSC: Conceptual
64. Which of the following best expresses the rule about using negative terms in definitions?
a. No definition should ever have any negative terms in it.
b. Every definition should have at least one negative term so that we know what is excluded
from it.
c. Negative terms are usually okay, but should be avoided if they are confusing.
d. Negative terms are usually to be avoided, but are okay when defining inherently negative
concepts.
e. A definition should never have two negative terms, since that would be a double negative.
TOP: II.E. A definition should not use negative terms unnecessarily
MSC: Factual
65. Which of the following definitions violates the rule against using negative terms?
a. Raw meat is meat that is uncooked.
b. An automobile is a horseless carriage.
c. Swiss cheese is a type of cheese with holes in it.
d. A free item is an item for which you don’t have to pay.
e. A convertible is a car with a roof that can be retracted or removed.
MSC: Applied
66. Which of the following definitions uses negative terms in an acceptable way?
a. A fluorescent light is a light without a tungsten filament.
b. A shark is a fish without scales.
c. A bachelor is a man who is unmarried.
d. A pine tree is a tree with no leaves.
e. An enemy is someone who doesn’t send you a birthday card.
MSC: Applied
67. Which of the following definitions violates the rule against using negative terms?
a. A clean driving record is a driving record with no violations listed.
b. Timelessness is the property of not being associated with any particular time.
c. A girl is a child who is not a boy.
d. Absence is the property of not being present.
e. Junk food is food that is not good for you.
MSC: Applied
68. Which of the following definitions uses negative terms in an acceptable way?
a. A whale is an animal that lives in the water but is not a fish.
b. A team is a group of individuals who are not simply playing for their own benefit.
c. A lethargic person is a person who does not run or jog.
d. A silent film is a film without sound.
e. A king is a man who is not a peasant.
MSC: Applied
69. Negative terms are usually only necessary when the concept being defined:
a. has no essential attributes. d. belongs to a very small genus.
b. is a negative concept. e. is a noun.
c. belongs to a very large genus.
MSC: Conceptual
70. The problem with vague, obscure, or metaphorical definitions is that:

a. they are too wordy
b. they are too precise to allow for flexibility
c. they provide too much information
d. they require too much imagination
e. they are unclear
ANS: E DIF: Easy REF: 2.2
TOP: II.F. Kinds of language a definition should not include MSC: Factual
71. A vague definition is one that:

a. doesn’t give any precise criterion for membership in the concept
b. provides a precise criterion for membership in the concept
c. contains too much information to be useful
d. everyone can understand easily
e. only experts can understand easily
ANS: A DIF: Easy REF: 2.2 TOP: II.F.1. Vague
MSC: Factual
72. Which of the following definitions is vague?

a. An adult is a person who is of age.
b. A bus driver is someone who drives a bus.
c. A desert is somewhere that gets less than 250 millimeters of rain per year.
d. A paperweight is something used to keep papers from blowing away.
e. Meat is food consisting of animal flesh.
ANS: A DIF: Difficult REF: 2.2 TOP: II.F.1. Vague
MSC: Applied
73. If a concept itself is vague, can it still have a logical definition?
a. No, because logical definitions don’t allow for vagueness.
b. No, because it would be impossible to find the right genus for a vague concept.
c. Yes, but the definition would also be vague.
d. Yes, but the definition would end up being circular.
e. Yes, but the definition would end up being too broad or too narrow.
ANS: C DIF: Easy REF: 2.2 TOP: II.F.1. Vague
MSC: Conceptual
74. Is a definition too vague if it uses the words “sometimes,” “something,” or “somewhere”?
a. Any of those three would make it too vague.
b. Only “sometimes” would make it too vague.
c. Only “something” would make it too vague.
d. Only “somewhere” would make it too vague.
e. It would depend on how those words are being used and on the concept being defined.
ANS: E DIF: Medium REF: 2.2 TOP: II.F.1. Vague
MSC: Conceptual
75. An obscure definition is one that:

a. uses poetic imagery and flowery language without saying anything literal about the
concept being defined
b. uses abstract or technical language that is more difficult to understand than the concept
itself
c. contains too much information to be useful
d. includes several useful examples of the concept being defined
e. doesn’t include any examples of the concept being defined
ANS: B DIF: Easy REF: 2.2 TOP: II.F.2. Obscure
MSC: Factual
76. Which of the following definitions is obscure?

a. Death is when a living thing stops living.
b. Death is the end of life.
c. Death is when someone kicks the bucket.
d. Death is the cessation of one’s participation in finitude.
e. Death is when someone’s brain activity ends.
ANS: D DIF: Easy REF: 2.2 TOP: II.F.2. Obscure
MSC: Applied
77. Which of the following definitions is obscure?

a. Drinking is oral consumption of a fluid substance.
b. A vegan is a vegetarian who does not eat any animal products at all.
c. A pony is a short horse.
d. A cane is a stick, or sticklike device, which a person uses to maintain his/her balance.
e. Trepanning is drilling a hole in the skull down to the dura mater to relieve intracranial
pressure.
ANS: A DIF: Difficult REF: 2.2 TOP: II.F.2. Obscure
MSC: Applied
78. If a definition uses the word “antidisestablishmentarianism,” then is the definition too obscure?
a. Only if the concept being defined is less obscure than antidisestablishmentarianism.
b. Only if the concept being defined is more obscure than antidisestablishmentarianism.
c. Only if the concept being defined is very complex.
d. Definitely yes.
e. Definitely no.
ANS: A DIF: Medium REF: 2.2 TOP: II.F.2. Obscure
MSC: Conceptual
79. A metaphorical definition is one that:

a. has too many differentia
b. only gives the literal meaning of the word, but leaves out important connotations
c. makes you feel good about the word without telling you what it means
d. includes abstract or technical terms
e. doesn’t convey the literal meaning of the concept, but only an analogy
ANS: E DIF: Easy REF: 2.2 TOP: II.F.3. Metaphorical
MSC: Factual
80. Which of the following definitions is metaphorical?

a. Life is a gift from God.
b. Life is what happens while you’re making other plans.
c. Life is a biological process.
d. Life is a cabaret.
e. Life is what animals have before they die.
ANS: D DIF: Easy REF: 2.2 TOP: II.F.3. Metaphorical
MSC: Applied
81. Which of the following definitions is metaphorical?

a. Coconut milk is the fluid found in the middle of a coconut.
b. To attempt something is to take a stab at it.
c. The eye of a needle is a small hole through which the needle is threaded.
d. Barbarians are people who are uncivilized.
e. Schadenfreude is the shameful joy we derive from the misfortune of others.
ANS: B DIF: Difficult REF: 2.2 TOP: II.F.3. Metaphorical
MSC: Applied
82. Could the same word be metaphorical in one definition and literal in another?
a. Yes, because no word could be used metaphorically in two different ways.
b. Yes, because no word could be used literally in two different ways.
c. Yes, because the word could be used differently between the two definitions.
d. No, because every word is either metaphorical or literal.
e. No, because then one of the definitions would not be a good definition.
ANS: C DIF: Medium REF: 2.2 TOP: II.F.3. Metaphorical
MSC: Conceptual
83. Is it possible to violate any of the rules for definitions when choosing a genus?
a. No, because all rule violations occur when choosing the differentia.
b. No, because no matter how broad the genus, the definition can be made good by providing
enough differentia.
c. No, because the rules only tell us that a genus is required, but say nothing about what the
genus must be.
d. Yes, because all rule violations involve choosing the wrong genus.
e. Yes, because, for example, the genus could make the definition circular.
ANS: E DIF: Difficult REF: 2.2 TOP: III.A. Choosing a genus
MSC: Conceptual
84. A stipulative definition is a definition that:

a. defines a familiar word in a familiar way
b. introduces a word by specifying that it shall mean such and such
c. clarifies the meaning of the word by providing a long list of concrete examples
d. provides a general idea of a word’s meaning without being very precise
e. violates more than one of the rules for definitions
ANS: B DIF: Easy REF: 2.3 TOP: III. Constructing definitions
MSC: Factual
85. Which of the following is a stipulative definition?

a. Binge drinking is drinking like that guy over there at the bar.
b. Binge drinking is drinking too much.
c. Binge drinking, in this study, is consuming more than three drinks within an hour.
d. Binge drinking is drinking like a fish.
e. Binge drinking is drinking more than you can handle.
ANS: C DIF: Medium REF: 2.3 TOP: III. Constructing definitions
MSC: Applied
86. Which of the following is a stipulative definition?

a. Ireland is the second largest of the British Isles.
b. Being overweight means having a body mass index higher than 25.
c. Polygamy is marriage to more than one wife.
d. A pentathlon is an athletic competition comprising five events.
e. Renal failure is the eighth leading cause of death in the United States.
ANS: B DIF: Difficult REF: 2.3 TOP: III. Constructing definitions
MSC: Applied
87. Is it possible for a stipulative definition to be too broad or too narrow?

a. No, it can never be too broad or too narrow.
b. Yes, it can be too broad, but not too narrow.
c. Yes, it can be too narrow, but not too broad.
d. Yes, it can be either too broad or too narrow, but not both.
e. Yes, it can be both too broad and too narrow.
ANS: A DIF: Easy REF: 2.3 TOP: III. Constructing definitions
MSC: Conceptual
88. When dealing with a concept about which there is controversy, it is usually best to:
a. provide several definitions that present different perspectives
b. provide a definition that is as neutral as possible
c. provide a definition that endorses your own thinking on the subject
d. provide a definition that endorses the majority’s thinking on the subject
e. avoid defining the concept until there is general agreement about it
ANS: B DIF: Easy REF: 2.3 TOP: III. Constructing definitions
MSC: Conceptual
89. A good definition should apply principally to:
a. every possible meaning of a word
b. all metaphorical uses of a word
c. most metaphorical uses of a word
d. both metaphorical and literal uses of a word
e. the literal meaning of the word
ANS: E DIF: Easy REF: 2.3 TOP: III. Constructing definitions
MSC: Conceptual
90. Are stipulative definitions a type of logical definition?

a. Yes, because they are composed of a genus and differentia.
b. Yes, because they provide a sense of what a word means.
c. No, because they lack a genus.
d. No, because they lack differentia.
e. No, because they give a word more precision than it has in everyday language.
ANS: A DIF: Medium REF: 2.3 TOP: III. Constructing definitions
MSC: Conceptual
91. When constructing a definition, it is usually easiest/best to start by:

a. making a list of referents for the concept
b. making a list of other concepts that are similar
c. determining the genus
d. determining the differentia
e. making a list of words that must be avoided to prevent circularity
ANS: C DIF: Easy REF: 2.3 TOP: III.A. Choosing a genus
MSC: Factual
92. When choosing a genus for a definition, one must consider:

a. the word’s language of origin
b. the number of syllables (for efficiency)
c. how many referents the concept has
d. what level of abstraction is appropriate
e. whatever homonyms the word might have
ANS: D DIF: Easy REF: 2.3 TOP: III.A. Choosing a genus
MSC: Factual
93. Which of the following would be the best genus for a definition of coin?
a. physical object d. disk
b. money e. collectible item
c. metal object
ANS: B DIF: Medium REF: 2.3 TOP: III.A. Choosing a genus
MSC: Applied
94. Which of the following definitions lacks a genus?

a. A subway is an underground train.
b. Drowning is when someone is asphyxiated in water.
c. Golf is a sport in which the goal is to sink a ball in a hole by hitting it with a club.
d. A joke is a humorous story.
e. A judge is the official who presides at a court proceeding.
ANS: B DIF: Medium REF: 2.3 TOP: III.A. Choosing a genus
MSC: Applied
95. Which of the following would be the best genus for a definition of ice cream?
a. food d. compound
b. consumable e. dessert
c. substance
ANS: E DIF: Medium REF: 2.3 TOP: III.A. Choosing a genus
MSC: Applied
96. Which of the following would be the best genus for a definition of ground pepper?
a. organism d. cayenne
b. plant e. black
c. spice
ANS: C DIF: Medium REF: 2.3 TOP: III.A. Choosing a genus
MSC: Applied
97. Which of the following would be the best genus for a definition of ice hockey?
a. activity d. sport
b. pastime e. event
c. Canadian
ANS: D DIF: Medium REF: 2.3 TOP: III.A. Choosing a genus
MSC: Applied
98. When one is defining a concept:

a. there will only be one possible genus, which is why it is determined first
b. it doesn’t matter what genus is chosen, as long as the rest of the definition is consistent
with it
c. there might be many choices of genus from which to choose
d. the genus should always include the word “where” or the word “when”
e. the genus should be chosen last
ANS: C DIF: Easy REF: 2.3 TOP: III.A. Choosing a genus
MSC: Conceptual
99. When choosing the genus for a definition, one should:

a. always choose the broadest possible genus
b. always choose the narrowest possible genus
c. never choose the broadest possible genus
d. never choose the narrowest possible genus
e. choose whatever genus is appropriate to the essential attributes of the concept
ANS: E DIF: Easy REF: 2.3 TOP: III.A. Choosing a genus
MSC: Conceptual
100. Shown below is a concept to define, followed by the genus that has been selected for the definition.
Please choose the differentia that best COMPLETES the definition. (The definition might not be
perfect, but choose the BEST one.)
rainbow: meteorological phenomenon
a. occurs after rain
b. more common in some regions than in others
c. spectrum of light in the sky
d. only observed during daylight hours
e. mentioned in a song from The Wizard of Oz
ANS: C DIF: Medium REF: 2.3 TOP: III.B. Choosing differentia
MSC: Applied
door: architectural feature
a. has a door knob d. used to enter or to leave a room
b. usually 7 feet high e. comes in several varieties
c. swivels on hinges
ANS: D DIF: Medium REF: 2.3 TOP: III.B. Choosing differentia
MSC: Applied
camera: a device
a. used to take pictures
b. handheld
c. zoom lens
d. consists of plastic, glass and metal components
e. digital
ANS: A DIF: Medium REF: 2.3 TOP: III.B. Choosing differentia
MSC: Applied
tricycle: a vehicle
a. used by small children d. seats only one rider
b. has three wheels e. invented in the 18th century
c. moves very slowly
ANS: B DIF: Medium REF: 2.3 TOP: III.B. Choosing differentia
MSC: Applied
104. When choosing differentia, one should include:

a. every possible differentia
b. as many differentia as possible
c. enough essential differentia to distinguish referents of the concept from referents of other
concepts in the same genus
d. enough essential differentia to include the referents of every other concept in the same
genus
e. as few differentia as possible
ANS: C DIF: Easy REF: 2.3 TOP: III.B. Choosing differentia
MSC: Conceptual
105. Having too many differentia could make a definition , whereas having too few differentia
could make it .
a. obscure; vague d. too broad; vague
b. circular; too narrow e. too narrow; too broad
c. circular; too broad
ANS: E DIF: Medium REF: 2.3 TOP: III.B. Choosing differentia
MSC: Conceptual
Another random document with
no related content on Scribd:
XV.
On kulunut aikaa useita vuosia, toisille pitkiä, toisille lyhyitä.
Laajoina lainehtivat Ison-Kankaan pellot juhannuksen aikana ja

hiukkasen myöhemminkin, jolloin ruis tuulessa aaltoilee kuin meren
pinta.
Pitkinä pistävät metsään päin pitkät, satasyliset ketosarat työntäen

heiniä maan täydeltä helteiseen kesä-ilmaan. Kauvas apilan tuoksu
leviää tuulen kantamana.
Korkeana ja maalattuna kohoaa talon suuri asuinrakennus kuin

linna, ja pitkä, suuri kivinavetta antaa asunnon yli puolelle sadalle
lehmälle.
Entiset rakennukset on hävitetty ja uudet sijaan kohonneet.
Rikas ja ylpeä on Ison-Kankaan talo.
Kenelle hän laittanee? Kenelle hän koonnee? ihmettelivät ihmiset.
Ei kukaan tiedä isännän tuumia ennenkuin taasen näkevät jonkun

uuden laitoksen hänen tahdostaan kohoavan.
Rikas on Ison-Kankaan isäntä. Rikkautta työntävät hänelle
voimakas maa ja hyötyisä karja ja vankka metsä.
Hän se osaa maasta ottaa, ihmettelevät päätään puistaen vanhat

miehet. Kuinka kauvan tuolla riittänee, köyhtyy maa vähemmälläkin
kiskomisella, puhuvat he.
Mutta multa on syvää Ison-Kankaan pelloissa.
Yksinäinen on isäntä. Ei kukaan saata häntä ystäväkseen sanoa.
Moni tyttö häntä mielien katsoisi, kun uskaltaisi, mutta hän on niin
yksinäinen ja ylpeä, ettei kukaan uskalla häntä lähestyä.
Ja hänkö heistä välittäisi.
Elämä hänen ympärillään kiehuu ja kuohuu, Mutta hän elää kuin

elämästä erillään.
Onko tuo sen iloisen ja leikkisän Kankaan Matin poika?

ihmettelivät
Pakojokelaiset. Tuo ylpeä ja yksinäinen.
Pikku-Kankaan Antti on isäntänä hänen naapurissaan ja

emäntänä Anna.
Mitä miettii Ison-Kankaan mahtava isäntä? arvelee monasti

itsekseen Anna. Anna on tyytyväinen, mutta sittenkin löytyy tuolla
sydämen pohjassa arka paikka, joka koskaan ei aivan
tuntumattomaksi katoa.
Pikku-Kankaan Antista on kehittynyt edistysmielinen mies. Hän

toimii monessa yhteisessä yrityksessä. Paljon, paljon on muuttunut
sitten muutaman vuoden.
Niin nuorisoseurako?
Siellä toimii toinen polvi ja seuran kirjuri tutkii entisiä pöytäkirjoja ja

näkee siellä tuon erakon nimen, tuon nimen, jonka omistaja elää
yksinään suuressa talossaan ja joka mielessään katkerasti ivailee
kaikkia yhteisiä toimia, joista sattumalta kuulee puhuttavan.
Toimikoot! Ei heistä kuitenkaan mitään tule, ei heistä eikä heidän
toimistaan.
Mutta joutuu hänkin sanansa sanomaan elämän hyörinässä.
Tuolla suuressa kylässä, kirkonkylässä, on kansakoulu tullut liian

pieneksi. Pikku-Kankaan Antti ja muut hänen kanssaan rupesivat
tahtomaan uutta koulua Pakojoen kylään, sinne Ison-Kankaan luo.
Eihän ollut kirkolle, jossa koulu oli, pitkä matka, mutta oli niin paljon
asukkaita täälläkin, että koulu oli täälläkin tarpeen.
Tuossa joen törmällä, Ison-Kankaan maalla on kuin Luojan luoma

paikka sitä varten.
Asia saatiin ajetuksi niin pitkälle, että koulu päätettiin rakentaa.
Käytiin tiedustamassa maan hintaa Ison-Kankaan haltijalta.
Ei rahalla eikä millään, tuli jäykkä vastaus.
— Vielä te tässä kouluja! Kuin niillä te paremmaksi muuttuisitte,

mietti ylpeä isäntä. Hän muisteli sitä aikaa, jolloin hän itse oli ollut
kansakoulussa, tuolla kirkonkylän vanhassa koulussa. Nauramaan,
tyhmästi nauramaan he kykenivät — sen ajan hän niin elävästi
muisti — mutta muuhun korkeampaan, jonkun aatteen, vaikka
helponkin käsittämiseen, siihen heistä ei monikaan kyennyt. Ja sitten
koulun jälkeen! Kun ei ollut enään pakkoa kirjaa käteensä ottaa, niin
silloin kaikki muu paitsi syöminen ja koirankujeet unohtuivat. Mitä
hyötyä heille koulusta, noille tomppeleille, jotka kirjaa kuin ruttoa
pelkäävät? Samallaisia ovat nykyisetkin mukulat. Vielä heille kouluja.
Joka kykenee kohoamaan tuosta raskasliikkeisestä, typerästä
joukosta, niin hän kykenee sen tekemään kouluittakin, mietti hän.
Jonkun ajan perästä näki hän sanomalehdessä kuvauksen

itsestään. Hän sen mukaan oli valistuksen vastustaja, synkän
taantumuksen mies.
— Niin olenkin ja siinä pysyn. Tuon joukon vastustaja olen ikäni,

sillä tuo suuri joukko ei jaksa koskaan herätä tuosta tyhmyyden
unesta, jota se nukkuu, mietti hän.
Niin, sehän oli eräänä pyhäpäivänä kesällä, kun aurinko paahtoi,

kärpäset surisivat ja hän makasi rakennuksen varjossa ruohikolla.
Mäntylän ukko mennä köpitti partaisine poskineen pölyistä tietä
pitkin.
Kalle huomasi hänet ja häntä rupesi itsekseen naurattamaan.
— Yksissä ollaan, Mäntyläinen, sanoi hän, kun ukko hänen

kohdalleen kerkesi.
— Mitä?
— Niin, yksissä ollaan.
— Niinpä tässä ollaan.
— Niin, mutta siinä, että kirjat teille, noille poikavekaroille, jotka

tuolla aidalla kiekkuvat ja noille tytöille, jotka tuolla tiellä tulevat, ovat
tarpeetonta tavaraa.
— Niin, veikkonen, ovatkin. Me elämme kirjoittakin.
— Niin te elättekin, ja Kallea nauratti.
— Mutta mistä tämä nyt, tällainen juttu? kysyi ihmeissään

Mäntyläinen.
— No kun olen tullut samaan tulokseen noista kirjoista kun tekin,

etteivät ne sovi tavallisen talonpojan käteen.
— Älä.
— Se on tosi.
— Vai niin, sanoi Mäntyläinen ja katsoi epäillen nauravaa Kallea.

Vai niin, sanoi hän vielä ja lähti tietä pitkin menemään.
— Hittoako minä löpisin! Mitä minä nyt tuon kanssa rupesin

puhumaan. Ei se uskonut kuitenkaan; katsoi niin epäillen kuin olisin
häntä pilkannut.
Mutta itsekseen häntä nauratti. Ollaan Mäntyläisen kanssa

samassa, mutta ei kuitenkaan samassa, mietti hän.
— Mitähän kujeita tuo nyt oli? mietti Mäntyläinen kävellessään.
Mutta koulu perustettiin Pakojoelle. Se toimi alussa

vuokrahuoneissa.
XVI.
Oli syyskesä, jolloin tuli kiertomatkallaan seuran työtä innostamaan

keskusseuran sihteeri, nuori ylioppilas, Lauri Saha.
Hän huomasi, että urheilu-innostus oli kerennyt saapua jo tänne

syrjäiseen seutuunkin. Ollen itse innokas urheilija, koetti hän ohjata
myös tätäkin puolta seuran toiminnassa.
Mutta puuttui urheilukenttä, sillä seuran talo oli peltojen keskellä.
— Tuossahan, pojat, on maata. Tahtokaa lahjaksi tai jos ette saa,

niin ostakaa, sanoi hän, kun tästä asiasta oli puhe seuran talolla.
— On siinä peltoa, mutta siitä ei lohkene meidän käytettäväksi

rahallakaan, sanoi seuran esimies.
— Kenen se on?
— Ison-Kankaan, tuli vastaus.
— Kyllä se isäntä antaa, kun vaan kauniisti pyydätte.
— Ei anna, vaikka mitä tekisimme, vastasivat pojat.

— Sehän kumma! Minä lähden teidän puolestanne kauppaa
tekemään, koska minulla on vielä aikaa. Kyllä saatte maata sen
verran kuin tarvitsette, sanoi ylioppilas innoissaan.
Hän kyseli tuosta maanomistajasta. Pojat selittivät ja hänen

mielenkiintonsa ja uteliaisuutensa heräsi. Hän halusi nähdä tuon
karhun, joka yksinään, muista erillään elää.
Illalla lähti hän yksin Isolle-Kankaalle.
Taloa lähestyessään näki hän mahtavan navetan, jonne juuri

lehmiä ajettiin.
Hän tuli pihalle. Hiukan ihmeisiinsä joutui hän nähdessään sen

hyvän järjestyksen, mikä kaikkialla vallitsi.
Porrasten edessä tuli palvelustyttö häntä vastaan ja uteliaana

töllisti tuota nuorta, valkolakkista miestä.
— Onko isäntä kotona? kysyi Lauri Saha.
— On. Tuolla se on kamarissaan, vastasi tyttö. Tuolta toisia

portaita sinne pääsee, lisäsi hän, kun kysyjä näytti epäröivän, mistä
sen kamarin löytäisi.
— Hän on joku tuollainen herännäinen, joka vihaa

nuorisoseuraliikettä, päätteli Lauri Saha, mennessään osoitettuun
suuntaan. Hän oli kuvitellut isäntää joksikin mistään
välittämättömäksi olijaksi; sillä eihän poikain selityksestä selvää
kuvaa ollut saanut. Mutta tuo järjestys ja talon mahtavuus pani hänet
hiukan ymmälle.
Hän nousi portaita ja tuli eteiseen. Ohhoh! Mitäs täällä tuleekaan,
mietti hän. Sillä eteinen vaatenaulakkoineen oli niin komea, ettei hän
ollut silmiään uskoa.
Hiukan epäröiden koputti hän ovelle.
— Sisään! kuului syvä ääni.
Hän aukaisi oven. Mutta hän ei tahtonut uskoa todeksi, mitä näki.
Kirjoja pitkät hyllyt yhdellä seinällä ihan täynnä ja niin hyvässä
järjestyksessä. Tämähän on harvinaista, mietti Lauri Saha. Mihin
olen tullutkaan.
Sitten loi hän katseensa isäntään. Pitkä, harteikas, enemmän

lukumiehen kuin maanviljelijän näköinen oli tuo nuorellainen,
syväsilmäinen mies. Ei puvusta, mutta kasvoista päättäen.
Hän epäröi. Tällaista ei hän ollut osannut kuvitellakaan.
— Iltaa! Anteeksi jos häiritsen, tuli Lauri Sahalta ihan

huomaamattaan. Hänen maalla kulkiessaan ei ollut tarvinnut
kohteliaisuussanoja käyttää. Mutta nyt tuli tuo ihan itsestään, kun ei
tiennyt varmasti kuin olla, miten eleä.
— Istukaa! Olkaa hyvä! kehoitti tuo toinen, nousten pöytänsä

vieressä seisomaan.
Oli jotain kankeaa heidän kummankin käytöksessä, sillä toinen oli

tullut sellaiseen paikkaan ja sellaisen henkilön luo, jota paikkaa ja
henkilöä ei osannut tuollaiseksi kuvitellakaan.
— Niin, käyn asiaan heti käsiksi. Olen tämän nuorisoseurapiirin

keskusseuran sihteeri ja matkoilla jouduin myös tänne. Tuli tuolla
seuran talolla puheeksi urheilukentän laittaminen, koska urheilu
näkyy täälläkin saaneen kannattajia. Mutta heillä ei ole maata siinä
talon likellä. Kuuluu olevan siinä teidän maata. Lähdin heidän
puolestaan pyytämään teitä hyväntahtoisesti luovuttamaan sopivan
maapalan seuran käytettäväksi.
Toinen kuunteli tuota puhetta katsoen ulos. Hieno hymynkierre

väikkyi hänen huulillaan.
— Helkkari, kun puhun juhlallisesti kuin asianajaja, mietti Lauri

Saha.
— Niin, mitä te siitä arvelette? kysyi hän kun ei tullut heti

vastausta.
— En minä voi siitä luovuttaa maata, vastasi Kalle.
— Olikin tarkoitus, että jos olisi liian suuri vaatimus teidän

mielestänne maata ilmaiseksi luovuttaa, niin kyllä seura sen korvaisi,
ostaisi, toisin sanoen.
— En minä rahasta välitä. Jos minä maan antaisin, niin antaisin

ilmaiseksi, mutta minä en tahdo, en halua antaa mitenkään.
— Saanko luvan kysyä, miksi ette anna? kysyi Lauri Saha, sillä
hän päätteli mielessään: sittenkin ahdasmielinen, ehkä
uskonnollisten seikkain tähden vastustaa nuorisoseuraliikettä. Hän
varustautui odotettuun taisteluun.
— Siksi, kun se olisi periaatteitani vastaan, kuului vastaus.
— Anteeksi, jos olen utelias! Mutta onhan hauska keskustella.

Minkä vuoksi maan luovuttaminen tähän tarkoitukseen on teidän
periaatteitanne vastaan?
— Sen vuoksi, koska koko seura ja liike, kaikkine toimineen, on

minun mielestäni tarpeeton järkeville ihmisille.
— Mutta olettehan te ennen ottaneet osaa seuran toimintaan.
— Senpä vuoksi tiedänkin sen toiminnan turhaksi.
— Pidättekö te turhana kansan valistamisen? Sehän

nuorisoseuratyön tarkoitus on. Minkälainen valistustoiminta teidän
mielestänne vastaisi paremmin tarkoitustaan? kysyi Lauri Saha,
odottaen nyt noiden olettamiensa uskonnollisten mielipiteiden esille
tulemista.
Mutta hän ei ollut uskoa korviaan, kun Kalle vastasi:
— En kannata minkäänlaista valistamistyötä.
— Kuinka?
Kalle sanoi vielä saman uudelleen.
— Mutta miten te tuohon — anteeksi, jos sanon — noin synkkään

tulokseen olette tulleet? kysyi ihmeissään Lauri Saha.
— Siksi olen siihen tulokseen tullut, koska sen omasta kohdastani

olen huomannut todeksi.
— Selittäkäähän toki tarkemmin mielipiteenne! huudahti Lauri

Saha. Hänestä tuntui hiukan hullunkuriselta tuollainen väite. Häntä
suututti tuon miehen musta taantumuskanta, kuten hän mielessään
nimitti sitä.
— Silti niin ajattelin, koska mielipiteeni mukaan ihminen,
kehityskykyinen ihminen, voipi kohota valistuneeksi ilman seuroja ja
kouluja. Ja sellaisista ihmisistä, jotka eivät voi itse kehittyä, ei tule
valistuneita tai sivistyneitä — sanoipa noita nyt miten hyvänsä —
seurojen eikä muitten laitosten muokkaamallakaan. He pysyvät siinä
tilassa missä ovat, teki heille mitä tahansa.
— No, no, eihän — — —
— Odottakaahan! Silti nuorisoseuran toimintakin on minun

mielestäni turhaa. Se tekee tuollaisia idiootteja, jotka luulevat
olevansa jotakin, mutta jotka kuitenkaan eivät ole kuin suunsoittajia.
Suoraan sanoen enimmillä ihmisillä ei ole kehittymiskykyä. Heitä ei
saa tuosta tuohon, vaikka henkensä antaisi heitä kehittääkseen.
— Mutta heitä ei ole koetettukaan kehittää. Esimerkiksi

nuorisoseuraliike on vielä niin nuori, ettei sen vaikutuksia vielä tiedä
odottaakaan. Pimeydessä on meidän kansa, varsinainen saloilla
elävä kansa saanut tähän asti elää.
— Mutta pimeydessähän ovat kaikki alkuaan eläneet, sellaisetkin,

jotka nyt valkeudessa vaeltavat.
— Mitä tarkoitatte? kysyi Lauri Saha, jota keskustelu alkoi

viehättää.
— Tarkoitan, että — suokaa nyt mennä kauvaksi taaksepäin —

että pimeydessähän ovat eläneet muinaisuudessa kaikki ihmiset.
Vähä kerrallaanhan ovat kaikki kehittyneet: taiteet, tieteet, yleensä
ihmishengen saavutukset. Mutta kuka noita on kehittänyt? Ihmiset.
Mutta mitkä ihmiset? Nuo, joilla on ollut kehitys- ja kehittymiskyky.
— Tarkoitatte ihmiskunnan neroja. Mutta eiväthän kaikki ihmiset
ole neroja, sehän on mahdoton olettamuskin, sanoi Lauri Saha.
— Eivät olekaan. En sitä tarkoitakaan. Eivät kaikki ole neroja,

mutta on sellaisia, jotka neroja ymmärtävät, jotka esimerkiksi taiteen
saavutuksista osaavat nauttia. Mutta niitäkin on vähän, verrattuna
tuohon suureen joukkoon, joka ei kykene muuhun kuin syömiseen ja
tyydyttämään alhaisimpia viettejään. Tuo suuri joukkohan on aina
ollut noitten kehityskykyisten johdettavana, kuin raskas ainejoukkio
on se vierähtänyt aina sinne, mihin sitä on vieritetty. Sitä on aina
hallinnut tuo sen yläpuolella oleva, siitä kyllä noussut ihmisryhmä; ja
niin tulee aina olemaan. Tuo joukko ei jaksa kohota, ei koskaan, on
turha vaiva sitä yrittääkkään.
— Mutta tehän olette, vaikka olette talonpoika, hirveän

ylimysmielinen, sanoi Lauri Saha.
— Sanokaapa miksi haluatte, niin ajattelen.
— Mutta onhan tuo joukko, niinkuin sitä nimitätte, paljon

muuttunut. Ovathan tavat sievistyneet entisajan tapoihin verrattuna.
Onhan kansa esimerkiksi oppinut lukemaan ja paljon voisi luetella
esimerkkejä, jotka osoittavat sen kehityskykyä. Siis valistustyö ei ole
turhaa, koska se jotain aikaan saapi, vaikkakin hitaasti.
— On se oppinut lukemaan ja on se oppinut jotain muutakin, Mutta

miten? Pakosta. Tiedättehän, jos esimerkiksi ajattelemme meidän
kansamme kehitystä, miten tuo lukutaito on saavutettu. Jotkut
valistuneet, Gezelius-piispathan etupäässä, sen aikaan saivat. Mutta
miten? Pakolla. Vedoten tunteisiin ja viettoihin: ei saanut naimisiin
mennä eikä uskonnollisiin menoihin osaa ottaa, jos ei osannut lukea.
Tämä pakko juuri saikin tuon koneellisen lukutaidon aikaan. Sillä
sehän oli koneellista lukemista, eihän ymmärtämisestä ollut
puhettakaan. Mutta oli vastahakoista tuosta joukosta lukeminen,
niinkuin se vieläkin on. Jos ei olisi pakkoa, niin suuri osa siitä ei
kirjaa käteensä ottaisi.
— Te liioittelette. Lukemaanhan kansa on hyvin halukasta ja

samaten oppimaan. Senhän todistaa sanomalehtien runsas
leveneminen ja kirjallisuuden leveneminen, puhui Lauri Saha.
— Ihmiset ovat lisääntyneet, joten suhteellisesti tuo valveilla oleva

ryhmäkin on lisääntynyt. Mutta suuri joukko nukkuu ikuista unta, se
ei välitä sanomalehdistä eikä kirjallisuudesta. Kyllä se huutaa
sorrosta ja sortamisesta, mutta kun leipää kurkkuunsa saa, niin on
hiljaa.
— Te olette katkera, sanoi Lauri Saha.
— Jos se olisi saanut olla rauhassa, niin se olisi samallaisessa

asemassa kuin kreikkalaisilla orjat. Mutta muutamat
pehmeäsydämiset ihmiset ovat kuvitelleet voivansa tuon joukon
herättää ikuisesta unestaan. Tuon joukon, jota kreikkalaiset
osajoukoksi sanoivat ja jota nyt ei enään orjina kohdella, jolla olisi
vapaa valta kohota, jos se kykenisi. Mutta se ei kykene. Huutaa se
kyllä osaa — osaahan sonnikin, — kun sen päähän on ajettu jotain
aatteita, kun kellokkaat edellä huutavat, niin osaa joukkokin perässä.
Heiltä puuttuu ehkä toisinaan leipää, mutta kun he sitä saavat, niin
silloin, silloin huuto loppuu ja joukko on tyytyväinen, muuta se ei
kaipaa.
— Mutta teillähän on hirveät mielipiteet, huudahti Lauri Saha.

— Niin ehkä on, mutta todet kuitenkin. — Niin, miksi tuota joukkoa
sitten vaivata! Antaisi sille leipää ja teettäisi sillä työtä ja muuten
hyvin kohtelisi. Kehityskykyiset ihmiset tekisivät henkistä työtä tai
mikä miellyttäisi mitäkin. Lisäisivät tuota ihmishengen tuottamaa
henkistä perintöä. Miksi he koko joukkoa koittavat perässään vetää
ja siihen turhaan työhön aikaansa kuluttaa. Miksi he tuota joukkoa
kiskovat, tuota, joka ennen oli orjajoukko, jota ei enään sinä pidetä,
mutta jona se on ollut ennen ja tulee vastakin olemaan, aina se tulee
olemaan joukkona, niin tänään, niin huomenna ja niin ijankaiken.
Siihen suuntaan kehitytään, että nykyisen rahaylimystön sijaan tulee
hengen ylimystö. Sukuylimystö on kadottanut merkityksensä, nyt tai
oikeammin tulevaisuudessa kadottaa raha- ja raa'an voiman ylimystö
valtansa ja hengen ylimystö pääsee oikeuksiinsa. Mutta joukko
pysyy aina joukkona, sen olot paranevat ja silloinhan se on
tyytyväinen, sille hengen ylimystö suo leipää ja silloin kaikki, koko
maailma on onnellinen.
— Minua ihan pyörryttää tuo teidän mielikuvituksenne lento. Te

olette katkera, jostain katkeroitunut ja silti olette mielestäni väärässä.
Minun mielestäni ovat kaikki terveet ihmiset kehityskykyisiä, joilla on
kyky kehittää henkeään ja omistaa ihmiskunnan henkinen perintö ja
kyky siitä nauttia. Kehitysmahdollisuuden siihen tarjoaa myös
nuorisoseuraliike. Maalaisväestömme on hidasta ja kankeaa, koska
se tähän asti on pimeydessä ollut. Mutta odotetaan ja tehdään työtä
sen hyväksi, niin kyllä vielä kerran päivä vaikenee, sanoi Lauri Saha.
— Niinhän te sanotte. Te, jotka saatte olla todella sivistyneitten

parissa ja jotka saatte sivistyksen hedelmistä, taiteesta ja muista
ihmishengen saavutuksista monipuolisesti nauttia. Te silloin tällöin
kuin huviksenne tulette tänne maalle ja saarnaatte innoissanne
valistuksesta ja valistamisesta tuntematta ollenkaan valistettavianne.
Mutta hyvähän on toivossa elää, puhui Kalle. Hän oli noussut
kävelemään ja käveli kiihtyneenä lattialla.
— Mutta nuorisoseuraliikehän on juuri kansasta alkunsa saanut.

Siellähän sen alkujuuret ovat, sanoi Lauri Saha.
— Niinhän sanotaan. Mutta kun tarkemmin tuon liikkeen

alkuvaikutteita tutkittaisiin, niin mistähän mahdettaisiinkaan löytää
sen juuret? puhui Kalle. Ja vaikka se olisikin alkuisin n.s.
oppimattomista, niin mitä se todistaa? Voihan niistä ja niistähän juuri
kohoaakin oppineita, ei koulumaisessa merkityksessä,
ymmärrättehän mitä tarkoitan. Nehän ne tuon joukon jättävät, tuosta
joukosta kohoavat. Mutta nämähän kohoaisivat ilman seuroja. Siis
sen toiminta, nuorisoseuraliikkeen toiminta, on turhaa. Minä
esimerkiksi olen siksi tullut, mikä olen, yksin. En sano tätä, että
itseäni tahtoisin kohottaa teidän silmissänne, sillä olenhan mikä olen
enkä välitä mitä minusta ajattelette ja mitä minusta muut ajattelevat.
Halveksin tuota joukkoa, jota te valistatte.
— Mutta ajatelkaahan, sanoi Lauri Saha. Teidän yläpuolellanne

voipi olla toisia, jotka teitä halveksivat ja muita teidän laisianne. Ja
voipi olla enemmän kehittyneitä ja täydellisempiä kuin te, jotka
kuitenkin uskovat ihmiskunnan, koko ihmiskunnan kehitykseen; ja
jos enemmän kehittyneet kuin te olette, siihen uskovat, niin silloinhan
myöntänette heidän olevan oikeassa ja tunnustatte olevanne
väärässä.
— Oletuksia, pelkkiä oletuksia, sanoi Kalle.
— Sekinkö, ettei ole korkeammalle kehittyneitä ihmisiä kuin te?
— En sitä tarkoittanut. On tietenkin.

— Anteeksi, jos puhun suoraan teille! Ettehän loukkaannu?
— En, puhukaa!
— Minusta tuntuu, että teiltä innostus ja rakkaus on loppunut. Noin

katkeraksi en minä ainakaan toivoisi tulevani. Kyllä luulen
ymmärtäväni teitä. Te olette toimineet nuorisoseurassa ja te olette
innostuneet, mutta ette ole saaneet heti unelmianne toteutetuksi ja te
olette kyllääntynyt ja tullut katkeraksi ja ehkä toisetkin syyt ovat
vaikuttaneet teihin, syyt, joita en ole oikeutettu kyselemään. Mutta
huomatkaa, että ihmiset kehittyäkseen tarvitsevat aikaa. Ihminen ei
henkisesti hienostu ennenkuin sukupolvien kuluttua. Jos ihminen on
alhaisella sivistysasteella ja hänen poikansa koettaa kohota isäänsä
korkeammalle, niin hän sen kyllä voipi saavuttaa, mutta ei hänkään
vielä ole hienostunut henkisesti, hänessäkin on jotain karkeaa, joka
johtuu hänen isänsä vaikutuksesta, jonka hän on, tuo pyrkijä, saanut
perinnöksi lapsuuden kodista j.n.e. Hänen poikansa useimmassa
tapauksessa kohoaa yhä korkeammalle, hänen henkensä on yhä
hienostuneempi, mutta vielä hänessäkin, vaikka vähemmässä
määrässä huomataan karkeutta, jonka hän on isältään perinyt, tämä
taas isältään j.n.e. Ja ehkä monenkin polven perästä huomataan
tuota perintöä. Mutta se haihtuu polvi polvelta, kunnes se kokonaan
katoaa ja tulee esille sielukas ihminen, niin täydellinen ja ylevä kuin
ihminen voipi olla. Tällä tavalla voipi joissakin tapauksissa kehittyä
ihminen, hitaasti kyllä, mutta varmasti.
— Eikö mitä! sanoi Kalle. Monen jalon ihmisen lapsesta tulee

toisinaan — eläimellinen.
— Totta, mutta useimmassa tapauksessa kehittyneempi. Ja

ajatelkaa! Kun kaikki ihmiset saataisiin kehittymään, kehityksen
alkuun, niin silloin, niin silloin ihmiset muuttuisivat. Tähän toivoon
perustuu myös osaltaan meidän työmme. Me tässä polvessa
panemme valistustyön alkuun, laajennamme sitä, sen piiriä. Tämän
jälkeen tulee hiukkasen kehittyneempi polvi j.n.e. Emme täydellistä
tulosta työstämme näe; meidän työmme on tulevaisuuden työtä.
Mutta siltipä se innostaa!
— Mutta kykeneekö koskaan tuo joukko kokonaisuudessa

kehittymään. Mistä se voima, joka panee sen hitaat aivot toimimaan
ja sen tylsät silmät järjen, tunteen ja innostuksen valoa loistamaan?
— Mutta mehän joudumme liian kauvaksi. — Olen epäröivä — en
tiedä varmaan mitä varmana pitää. Olisikohan totta, että olisin
erehtynyt? — En tiedä. Pitää miettiä. — Mutta en voi periaatteistani
luopua ennenkuin varmasti näen, että olen väärässä. Täällä on
kuitenkin niin yksinään. Ei ole ollut kenen kanssa olisi keskustellut.
— Kirjat kyllä, mutta sekin on niin yksipuolista. — Niin, mutta en
tunnusta vielä tulleeni voitetuksi.
— Te olette edellä noista toisista. Te olette päätänne pitempi

tavallista kansaa, kuten sanotaan, sanoi Lauri Saha innoissaan.
Häntä ihmetytti tuon yksinäisen miehen mielipiteet ja hänen
harrastuksensa. Mitä hänestä olisi tullutkaan, jos hän olisi saanut
käyttää hyödykseen niitä apuja, joita tuhannet pölkkypäät kouluissa
saavat? mietti hän.
Kalle oli hetken äänetönnä. Hänen mieltään hiveli niin suloisesti

tuo toisen tunnustus, jonka hän tunsi ansainneensa. Mutta se
suututtikin. Hän tahtoi olla yksin tai ainakin näyttää, ettei hän siitä
välitä.
— En pidä imarteluista, sanoi hän jäykästi.

— En tarkoittanut imarrella. Sanoin mitä ajattelin. Mutta uskokaa,
että ihmiskunta voipi kokonaisuudessaan kehittyä. Sen todistaa
ainakin työ, mitä nykyaikana tehdään sen hyväksi. Työ kouluissa, työ
kirkoissa, työ yhdistyksissä, seuroissa ja kaikkialla.
— Mitenkähän se sitä todistaa? kysyi epäillen Kalle ja jatkoi: kaikki

näyttää ainakin turhaa olevan.
— Odottakaa, kun koetan selittää! sanoi Lauri Saha. Nyt kiehuu ja

kuohuu. Nyt riidellään ja taistellaan. Nyt esimerkiksi sosialismi
levenee kautta maailman, tuoden levetessään paljon pahaakin,
vihaa, katkeruutta ja pyhän ja korkean halveksumista. Mutta mikä
panee maailman tuollaiseen myllerrykseen? Mikä on se voima, joka
raottaa tuon suuren joukon silmät, tuon joukon, jota te halveksitte?
— Halveksin, koska se on niin tyhmää. En halveksi minä, vaan

moni muukin sanoi Kalle.
— Niin, te halveksitte kyllä sillä tavoin, että teidän

halveksimistanne voipi ymmärtää ja — kunnioittaakin. Mutta on
paljon sellaisia, jotka esimerkiksi halveksivat tuota joukkoa
vähemmästä syystä kuin te, ja noita tuollaisia halveksijoita löytyy n.s.
oppineiden joukossa, virkamiesten, pappien ja sellaisten, jotka ovat
olleet tilaisuudessa nauttimaan ihmishengen aarteista enemmän
kuin esimerkiksi te. He ovat tuollaisia itsekylläisiä, surkuteltavia
olentoja, jotka kansasta, johon he itse kuuluvat, ovat saaneet väärän
käsityksen toista tietä kuin te. Tai heillä ei ole siitä mitään käsitystä,
he pelkäävät tuota joukkoa, joksi te nimitätte ihmisiä, he pelkäävät
sitä kuin ruttoa. Saarnaavat sen tietämättömyydestä ja raakuudesta,
eivät uskalla sitä lähestyä, peljäten muka vaipuvansa takaisin
raakalaisuuteen. Erillään he pysyttelevät yksinomaan mukavuuden
syistä; onhan niin mukava olla sivistynyt ja nauttia sivistyksen
hedelmistä ja elätyttää itseänsä tuolla joukolla, joka tekee
raskaammat ja likaisimmat työt.
— No mutta tehän olette sosialisti, sanoi hymyillen Kalle.
— Kyllä tavallaan. Niin, ja jos sitten tuo joukko nyt vihdoinkin jotain
vaatii, vaikkapa vain saada osansa sivistyksestä nuorisoseuratyön
muodossa, niin tuota liikettä tuomitaan sen vuoksi, koska se vielä
maistuu raa'alle, koska siinä on vielä seassa todellakin raakuutta ja
tietämättömyyttä, sen vuoksi, koska se liike on tietämättömien liike,
jotka juuri silmänsä ovat auki saaneet ja vaativat ihmishengen
tuloksista osansa. Lauri Saha pysähtyi hiukan ja näytti miettivän.
— Ja sitten? kysyi malttamattomana Kalle.
— Tuota liikettä tuomitsevat kouluutetut, koska tuon liikkeen joukot

eivät osaa niin toimia, niin elää kuin nuo tuomitsijat, koska heillä ei
vielä mitään ole, kun he vasta ovat alkuaskeleita ottamassa — jotain
omistaakseen, sitä saamaan mitä heiltä puuttuu. He eivät osaa
nauttia taiteesta eikä muusta korkeammasta niinkuin ne, joita
kasvatetaan siitä ja kaikesta jalosta nauttimaan.
— Mutta minä luulen osaavani nauttia ja samaa joukkoahan

minäkin olen samoissa oloissa kasvanut ja heidän kanssaan ollut
ikäni. Minun laisiani — onhan tämä kuin omaa kehumista — on
paljonkin ehkä. Eikö tämä todista, että noilta toisilta puuttuu kyky
kohota korkeammalle? sanoi Kalle innokkaasti.
— Te ja teidän laisenne olette poikkeuksia. Kyllä ympäristö ja

kasvatus, tavat ja sivistys on perinnäistä, senhän myönnätte kuin
ajattelette. Hitaastihan kaikki on kehittynyt, vuosituhansien kuluessa.
Mutta nyt kun suuri joukko tahtoo saada sivistystä, kun se herää, niin
monet sivistyneet, sanon esimerkiksi papit, pitävät tuon joukon
pyrkimyksiä — syntisinä. He saarnaavat heidän menonsa,
alkuaskeleensa synniksi, koska paljon kompastuksia sattuu. Tieto ja
sivistys, minkä joukko itsellensä hankkii, pyörryttää sitä ja silti antaa
monesti se aihetta papin saarnassaan sanomaan — sen pyrkimyksiä
— synniksi, joka on perkeleestä ja siis tuo pyrkimyskin samasta
lähteestä. Mutta nuo tuollaiset herrat eivät huomaa syvemmälle,
eivät huomaa mikä on se voima, joka esimerkiksi
nuorisoseuraliikkeen pohjaltaan on alkuun pannut ja joka on
raottanut joukon silmät? Se voima, joka kärsii nähdessään
tietämättömyyttä ja kurjuutta, joka koettaa poistaa sitä, saaden
toisinaan aikaan sellaista, mikä hetkeksi näyttää lisäävän taistelua ja
tuskaa, se voima on piilossa, noiden katse ei ylety sitä näkemään.
Sanoin: hetkeksi näyttää lisäävän taistelua ja tuskaa ja raakuuttakin,
sillä ihmiskunnan hetket ovat pitkiä. Niin, mikä on tuo voima, joka
panee kehityksen alkuun, joukkojenkin kehityksen, jonka
päämääränä on onni? Sitä voimaa, niin, tiedättekö miksi sitä
nimitetään? — Sitä nimitetään rakkaudeksi. Sen Luoja on
ihmisrintaan pannut kaiken sen pahuuden kanssa kamppailemaan,
mikä siellä myöskin on. Mutta kerran tuo voima pahuuden voittaa,
voittaa raakuuden, kun ihmishengen aarteet ovat kaikkien
nautittavana. Tässä uskossahan niin monet ihmiskunnan
suurimmista ovat työnsä tehneet. Miksi he eivät ole etsineet ja etsi
omia etujaan ja petä tuota sokeata joukkoa, johon kuuluu rikkaita,
jotka yhä tahtovat rikastua ja hekumoitsijoita, joille nautinto,
likainenkin on muuta kalliimpi ja köyhiä, jotka kurjuudessaan
hammasta kiristelevät? Miksi nuo ihmiskunnan jaloimmat eivät tahdo
nauttia yksin hengen voimiensa tuottamasta edusta? Heillähän olisi
— toisinaan, voimaa ja kykyä sortaa ja pettää. Miksi he totuutta
julistavat ja elämänsä muitten onneksi käyttävät? Siihen pakoittaa

Test Bank For The Art of Reasoning An Introduction To Logic and Critical Thinking, Fourth Edition Download PDF Full Chapter

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Test Bank For The Art of Reasoning An Introduction To Logic and Critical Thinking, Fourth Edition Download PDF Full Chapter

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Test Bank for The Art of Reasoning An

Introduction to Logic and Critical

Solution Manual for Critical Thinking The Art of

Solution Manual for Art of Thinking, The: A Guide to

Test Bank for Geosystems: An Introduction to Physical

Test Bank for Empowerment Series Introduction to Social

Test Bank for A Concise Introduction to Logic 13th

Test Bank for Introduction to Leadership: Concepts and

Test Bank for An Introduction to Drugs and the

Drugs and the Neuroscience of Behavior An Introduction

6. The genus of a concept is:

7. The differentia of a concept is/are:

18. Are all of the definitions in a typical dictionary logical definitions?

21. Every logical definition should include a(n) and a(n) .

24. What is the genus in the following definition?

25. What is the genus in the following definition?

26. What is the genus in the following definition?

27. A definition should have:

28. Does every definable concept have a genus?

29. What is the differentia of the following definition?

30. What is/are the differentia of the following definition?

31. What is/are the differentia of the following definition?

32. Can a definition have more than one differentia?

33. A definition should be neither too nor too _.

34. Is the following definition too broad or too narrow?

35. Is the following definition too broad or too narrow?

36. Is the following definition too broad or too narrow?

37. Is the following definition too broad or too narrow?

40. A definition is too broad when:

41. Which of the following definitions is too broad?

43. A definition is too narrow when:

44. Which of the following definitions is too narrow?

46. A counterexample is:

52. A definition should include:

53. The essential attributes of a concept are those that are:

58. Is color ever an essential attribute?

59. Circular definitions are definitions that:

60. Which of the following definitions is circular?

61. Which of the following definitions is circular?

62. Which of the following definitions is circular?

70. The problem with vague, obscure, or metaphorical definitions is that:

71. A vague definition is one that:

72. Which of the following definitions is vague?

75. An obscure definition is one that:

76. Which of the following definitions is obscure?

77. Which of the following definitions is obscure?

79. A metaphorical definition is one that:

80. Which of the following definitions is metaphorical?

81. Which of the following definitions is metaphorical?

84. A stipulative definition is a definition that:

85. Which of the following is a stipulative definition?

86. Which of the following is a stipulative definition?

87. Is it possible for a stipulative definition to be too broad or too narrow?

90. Are stipulative definitions a type of logical definition?

91. When constructing a definition, it is usually easiest/best to start by:

92. When choosing a genus for a definition, one must consider:

94. Which of the following definitions lacks a genus?

98. When one is defining a concept:

99. When choosing the genus for a definition, one should:

104. When choosing differentia, one should include:

On kulunut aikaa useita vuosia, toisille pitkiä, toisille lyhyitä.

Laajoina lainehtivat Ison-Kankaan pellot juhannuksen aikana ja

Pitkinä pistävät metsään päin pitkät, satasyliset ketosarat työntäen