Miltä tuntuisi, jos saisit yhtäkkiä tietää olevasi mylläri?
Näin kävi Pirkanmaan Kuhmoisissa asuvalle Liisa Brander-Keskiselle. Hän sai viime keväänä tietää omistavansa palan Karjukosken vanhaa myllypaikkaa Päijänteen rannalla.
Luonnonkaunista suistoa omistaa 1 457 kiinteistöä, joiden yhteisomistukseen mylly on aikanaan kuulunut.
Myllypaikan vaikuttava omistajamäärä paljastui monille vasta, kun kyseenalaiset maakaupat läheisellä rantatontilla nousivat koko kunnan puheenaiheeksi.
”Lapseni kysyi: Äiti, mahdatko sinäkin omistaa?”
– Katsoin kiinteistörekisteriotteen ja huomasin yllätyksekseni olevani onnellinen mylläri, Brander-Keskinen naurahtaa.
Myllynpalanen oli tupsahtanut hänelle vuonna 2016 tehtyjen kiinteistökauppojen mukana.
Maanmittauslaitoksen arvion mukaan Suomessa on tuhatkunta sellaista yhteistä aluetta, jotka voi nimen perusteella päätellä vanhoiksi myllypaikoiksi. Monet niistä lienevät isojaon ajalta.
Omistus on yleensä aikojen saatossa pirstoutunut. Liisa Brander-Keskisen kaltaisia yllättyneitä maanomistajia voi siis olla Suomessa enemmänkin.
Kukaan Karjukosken mylläreistä ei tiedä maapalansa paikkaa, vaan omistus on jaettu vain laskennallisiin osuuksiin.
Jos omistus jaettaisiin tasan, jokaisella olisi keskimäärin 1,67 neliömetriä maata. Suurimmat osuudet ovat ison kaksion luokkaa, noin 60 neliötä.
Brander-Keskisen osuus on joitakin neliösenttimetrejä.
– On onnellista omistaa vähän, koska se ei aiheuta paineita tehdä isoja juttuja kiinteistöllä, mutta antaa silti hyvän mielen – ikään kuin pienen lottovoiton.
Vielä järjestäytymätön joukko
Karjukosken myllärijoukko ei ole järjestäytynyt, minkä vuoksi se ei ole oikeustoimikelpoinen. Jotta myllärit yhdessä pystyisivät esimerkiksi vuokraamaan maataan, heidän täytyisi järjestäytyä osakaskunnaksi.
Brander-Keskinen arvelee, että suurin osa ei edes tiedä osuudestaan myllypaikassa.
Hän on toiminut viime ajat aktiivisesti saadakseen myllärit koolle. Osakkaat ovat pitäneet yhteyttä esimerkiksi Facebookissa.
Suuren joukon koolle saaminen on kuitenkin hankalaa, koska osakasluettelosta voi nähdä vain kiinteistöjen nimet. Brander-Keskinen on selvittänyt, että Maanmittauslaitokselta saisi kiinteistönomistajan yhteystiedot noin neljän euron kappalehintaan.
– Myllypaikan tapauksessa tämä tietäisi kuuden tonnin laskua.
Karjukoski virtaa Ala-Karkjärvestä Päijänteeseen. Koskipaikalla on toiminut myös meijeri, saha ja sähkölaitos.
Pohjalla epäluottamus
Myllärit ovat tiivistäneet rivejään sen jälkeen, kun kyseenalaiset maakaupat nostattivat tunteita Kuhmoisissa.
Kauppa olisi toteutuessaan koskenut Päijänteen rantaa, joka on kaavassa virkistysaluetta. Hämmennystä herätti se, muuttuisiko alue kaupan jälkeen yksityiseksi tonttimaaksi.
Myös Karjukosken myllypaikka on kaavoitettu kuntalaisten yhteiseksi virkistysalueeksi.
– Tuli huoli, ettei tälle paikalle vain käy samoin. Taustalla on yleinen epäluottamus kuntaa kohtaan. Sen maankäyttö on ollut niin tempoilevaa, Brander-Keskinen sanoo.
Karjukosken myllypaikalla ei ole suurta rahallista arvoa mylläreille, mutta sen luontoarvot ovat isot. Siksi moni mylläri haluaisi, että nimenomaan kunta lunastaa ja kunnostaa historiallisen alueen.
Tulevaisuus auki
Kuhmoisten kunnan maankäyttöjaosto on linjannut, että myllypaikka ja sen kaavatiet pitäisi lunastaa kunnalle.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Paajanen on kuitenkin varovainen sanoissaan.
– Mitään virallisia päätöksiä ei vielä ole, ja kunnan päättäjillä on varmasti mielipiteitä puolesta ja vastaan. Omistus toisi tullessaan kustannuksia ja velvoitteita.
Paajasen mukaan on ongelmallista, että keskellä myllypaikkaa on yksityisen omistamia rakennuksia. Lisäksi tie paikalle kulkee kahden yksityisen tontin läpi.
Samaan aikaan lähinaapuri yrittää ostaa koko myllypaikkaa itselleen. Hän on yrittänyt lunastusta jo kahdesti, ja toisella kerralla myllypaikasta lohkaistiin hänelle yli 500 neliön alue. Tuorein lunastushakemus on laitettu vireille keväällä.
Oli myllypaikan omistaja tulevaisuudessa kuka tahansa, paikan tulisi säilyä yhteisenä virkistysalueena.
Joidenkin mylläreiden pelko siitä, että kunta ensin lunastaisi myllypaikan ja muuttaisi sen sitten rahaksi, on Paajasen mielestä toistaiseksi aiheeton.
– En tietenkään uskalla sanoa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, kun uusia päättäjiä tulee.
Myllärit kokoontuvat Kuhmoisissa tänä viikonloppuna ensimmäistä kertaa. Ratkaistavana on muun muassa se, järjestäytyvätkö osakkaat.
– Sään salliessa olemme tässä myllypaikan nurmikolla, jotta pääsemme mahdollisimman läheiseen kosketukseen omaisuutemme kanssa, Brander-Keskinen kertoo.