1941

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vuotta. Steven Spielbergin elokuvaa käsittelee artikkeli 1941 – Anteeksi, missä on Hollywood?
Vuosisadat 1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet 1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1941 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Sota-ajalle tyypillistä eskapismia edustava Kulkurin valssi -elokuva sai ensi-iltansa.
Kenraaliluutnantti Erwin Rommel saapui Tripoliin.
Yhdysvaltain presidentti Roosevelt allekirjoittamassa Lend-Lease-lakia.
  • 1. kesäkuuta – Kreeta antautui.
  • 7. kesäkuuta – SS-Divisioona Nord aloitti marssin Norjasta Jäämerentietä pitkin Vuotson ja Sodankylän kautta Rovaniemelle.
  • 8. kesäkuuta – Liittoutuneet valtasivat Syyrian ja Libanonin.
  • 9. kesäkuuta – Suomessa osittainen liikekannallepano, joukkoja asetettiin saksalaiskomentoon. Malmin lentoasema varattiin saksalaisten käyttöön ja sen käyttö Suomen ilmavoimilta kiellettiin.
  • 14. kesäkuuta – Pakkoväestönsiirtoja Virossa, Latviassa ja Liettuassa. 40 000 liettualaista pakkosiirrettiin Siperiaan.
  • 15. kesäkuuta – Saksan Norjan armeijan esikunta siirtyi Rovaniemelle, jonne armeijan komentaja kenraalieversti Nikolaus von Falkenhorst saapui viikkoa myöhemmin. Mannerheim alisti kenraali Siilasvuon armeijakunnan Pohjois-Suomessa Saksan alaisuuteen.
  • 17. kesäkuuta – Suomessa julistettiin täydellinen liikekannallepano.
  • 17. kesäkuuta − Suomen hallitus kutsui kotiin Moskovan-lähetystön henkilökunnan.
  • 18. kesäkuutaValtiollinen poliisi pidätti yli sata suomalaista kommunistia ja sodan vastustajiksi epäiltyä, muun muassa lakkautetun SNS-seuran jäseniä. Ennen jatkosodan puhkeamista pidätettiin kaikkiaan noin 500 henkilöä.
  • 18. kesäkuuta − Suomen ilmavoimien lentokoneisiin maalattiin Saksan Luftwaffen mukaiset keltaiset itärintaman tunnukset.
  • 18. kesäkuuta − Rovaniemen seudulle keskitetyt yhteensä 40 600 miehen vahvuiset saksalaisjoukot aloittivat siirtymisen kohti Sallaa.
  • 21. kesäkuuta – Suomen hallitus määräsi 45 000 Neuvostoliiton rajoilla asunutta suomalaista evakuoitavaksi.
  • 21.–22. kesäkuuta – Saksalaiset laskivat Itämeren poikki Memelistä Gotlannin eteläkärkeen kolme miinoitetta (Wartburg 1, 2 ja 3), jossa kussakin oli 500 miinaa ja 600 raivausestettä, APOLDA-kentät Örön ja Hiidenmaan välille (yhteensä 581 miinaa ja 673 raivausestettä) ja Corbetha -kentät (yhteensä 400 miinaa ja 700 raivausestettä) Tammisaaren ja Paldiskin välille.
  • 22. kesäkuuta – Kaksi Saksan vuoristodivisioonaa (2. ja 3.) siirtyi Norjasta Petsamoon, valmisteluja varten maahan oli päästetty saksalaispioneereja siviiliasussa jo päivää aikaisemmin.
  • 22. kesäkuuta – Suomalaiset sukellusveneet sekä suomalaiset ja saksalaiset laivat aloittivat Suomenlahden miinoittamisen, jotta Neuvostoliiton Itämeren laivaston vapaa kulku estettäisiin.
  • Operaatio Barbarossa: Saksan Wehrmachtin joukot ylittävät Neuvostoliiton rajan 22. kesäkuuta 1941.
    22. kesäkuutaOperaatio Barbarossa: Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Adolf Hitler julisti radioidussa puheessaan Suomen taistelevan liitossa (saks. im Bunde) Saksan kanssa. Suomi ilmoitti pysyvänsä ulkopoliittisesti puolueettomana, mutta Hitlerin puhe oli maan johdolle kiusallinen, sillä se viestitti maailmalle Suomen olevan liittoutunut Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan aloitetussa sodassa.
  • 22. kesäkuuta – Neuvostoliiton lentokoneet tekivät ensimmäisen ilmahyökkäyksen suomalaisia vastaan hyökättyään operaatio Kilpapurjehdukseen osallistuneita suomalaisia sota-aluksia sekä rannikkolinnakkeita vastaan.
  • 22. kesäkuuta – Neuvostoliiton Pohjoinen laivasto ja 14. armeija saivat käskyn pommittaa viholliskohteita Petsamon ja Kirkkoniemen alueella. Kello 6.05 aamulla Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat suomalaisia panssarilaivoja Sottungan luona, kello 6.15 Alskärin linnaketta Turun saaristossa, kello 6.45 suomalaisia kuljetusaluksia Korppoon luona ja kello 7.55 Puna-armeijan tykistö avasi tulen Hangon vuokra-alueelta ampuen Porsöhön, Storholmaan ja mantereelle. Samana päivänä avattiin Hirsilammen luona, noin 14 km Imatran itäpuolella, Neuvostoliiton alueelta tuli suomalaisia rajavartioita kohden ja Pummangista Petsamossa ammuttiin useita kymmeniä tykinlaukauksia merellä kulkenutta suomalaista laivaa kohti.
  • 22. kesäkuuta – Valtioneuvoston tiedoituskeskuksen seuraajaksi perustettiin Valtion tiedoituslaitos johtamaan sensuuria ja valvomaan Yleisradion ja muiden tiedotusvälineiden toimintaa.
  • 24. kesäkuuta – Neuvostoliitto evakuoi lähetystönsä Helsingissä.
  • 25. kesäkuuta – Neuvostoilmavoimat pommitti Helsinkiä, Turkua ja Porvoota sekä tusinaa muuta paikkakuntaa noin 500 koneella, joista ammuttiin alas Suomen alueelle 27 konetta. Pääministeri Jukka Rangell totesi radiossa että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa ja jatkosota alkoi. Suomen sodanjohto siirtyi Mikkeliin.
  • 25. kesäkuuta – Ruotsi julistautui puolueettomaksi Saksan ja Neuvostoliiton välisessä sodassa.
  • 26. kesäkuuta − Presidentti Risto Ryti piti radiopuheen, jossa hän totesi Suomen joutuneen Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi.
  • 26. kesäkuuta − Suomen armeija ja Suomessa olleet saksalaiset joukot aloittivat maahyökkäyksen.
  • 26. kesäkuuta – Tuntemattomat, neuvostoliittolaisiksi oletetut lentokoneet pommittivat Unkarille kuuluvaa Kassan kaupunkia Slovakiassa.
  • 26. kesäkuuta – Clemens von Galen julkaisi yhdessä muiden saksalaisten katolisten piispojen kanssa paimenkirjeen, jossa he kritisoivat valtakunnanhallituksen kristinuskon vastaisia toimenpiteitä. Piispojen mielestä oli käsittämätöntä, että kristinuskon vastainen kampanja jatkui sodan aikanakin, jolloin kansallinen yhtenäisyys juuri olisi ollut tärkeää. Heidän mielestään koko kristinuskon tulevaisuus Saksassa oli uhattuna. Kirje luettiin ääneen kaikissa Saksan kirkoissa 6. heinäkuuta 1941. Propagandaministeri Joseph Goebbelsin mielestä kyse oli joukosta järjettömiä syytöksiä ja häpeämättömiä vaatimuksia. Hänen mielestään paimenkirje oli myös ”Saksan katolisten pappien tikarinisku taistelevan armeijan selkään”.
  • 27. kesäkuuta – Unkari julisti sodan Neuvostoliitolle reaktiona Kassan pommitukseen edellisenä päivänä.
  • 27. kesäkuuta – Iașin pogromi käynnistyi Romanian diktaattori Ion Antonescun käskystä.
  • 28.29. kesäkuuta – Iașin pogromi; armeija, poliisi ja santarmiyksiköt suorittivat yöllä pidätyksiä ja teloituksia. Juutalaisia ammuttiin kaupungissa tuhatmäärin. Lisäksi heitä lähetettiin kuolemanjunissa tuhoamis- ja keskitysleireille. Romanian salainen poliisi Serviciul Secret de Informatii arvioi määräksi 13 266 juutalaista raportissaan 23. heinäkuuta 1943. Noin vuotta aiemmin armeijan työpalvelu ilmoitti, ettei se kyennyt löytämään 13 868 Iașin juutalaista. Oman sodanjälkeisen väestölaskentansa mukaan juutalaisväestö ilmoitti uhreja olleen peräti 14 850.
  • 28. kesäkuuta – Marsalkka Mannerheim hyväksyi hyökkäyssuunnitelman itään.
  • 29. kesäkuuta − Suomen sodanjohto varoitti sanomalehdissä julkaistussa tiedotteessa väestöä avustamasta vihollisen lähettämiä desantteja ja kehotti ilmoittamaan "epäilyttävistä" ja "muukalaisilta näyttävistä" henkilöistä lähimmälle poliisi- tai sotilasviranomaiselle.
  • 29. kesäkuuta − Petsamon saksalaisdivisioonat aloittivat hyökkäyksen kohti Murmanskia.
  • 30. kesäkuutaVichyn hallitus Ranskassa katkaisi suhteensa Neuvostoliittoon.
  • 30. kesäkuuta − Ensimmäiset Neuvostoliiton Suomen alueelle lentokoneista pudottamat desantit havaittiin Askolassa ja Kalvolassa.

Tuntematon päivämäärä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Huhtikuu – Neuvostoliitto ja Japani solmivat puolueettomuussopimuksen.
  • Syyslokakuu – Natsi-Saksan johto teki päätöksen "lopullisesta ratkaisusta" eli kaikkien juutalaisten tuhoamisesta. Koska kirjallista dokumenttia päätöksestä holokaustin aloittamisesta ei ole löydetty, sen ajankohdasta on väitelty tutkijoiden piirissä kauan, eikä tarkkaa päivämäärää ole voitu antaa.[Historioitsija Christopher Browningin mukaan päätös jokaisen kiinnisaatavan juutalaisen murhaamisesta tehtiin 16. syyskuuta ja 25. lokakuuta 1941 välisenä aikana.

Tammikuu–maaliskuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuu–kesäkuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuu–syyskuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuu–joulukuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu–maaliskuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuu–kesäkuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuu–syyskuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuu–joulukuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 554. Jyväskylä: Gummerus, 1987.
  2. a b c d Estonia in World War II by Hannes Walter The Historical Text Archive. Viitattu 2.1.2009. (englanniksi)
  3. Lindfors, Jukka: Vuokkiniemen kokous julisti Itä-Karjalan osaksi Suomea Yle Elävä arkisto. 23.5.2011 / päiv. 22.11.2011. Viitattu 28.5.2021.
  4. Princess Anne Hails UK And Russia's 'Shared History' Sky News. 31.8.2016. Viitattu 28.5.2021. (englanniksi)