Tahiti

Tahiti

Tahiti oikealla ja pienempi Moorea vasemmalla

Sijainti	Oseania  Ranskan Polynesia
Saariryhmä	Seurasaaret
Korkein kohta	Mont Orohena, 2 241 m
Pinta-ala	1 045 km²

Väestö

Asukasluku	191 779 (2022)
Suurin kaupunki	Papeete
Kieli	ranska (virallinen), tahiti

Tahiti on Tyynellämerellä sijaitsevan Ranskan Polynesian suurin saari. Siellä asuu yli 191 tuhatta ihmistä, joka on noin 69 prosenttia Ranskan Polynesian väestöstä. Tahitin pinta-ala on 1 048 km² ja korkein kohta on 2 241 metriä merenpinnasta. Ranskan Polynesian pääkaupunki Papeete sijaitsee Tahitin luoteisrannikolla. Tahitilla sijaitsee Ranskan Polynesian ainoa yliopisto: Université de la Polynésie française. Tahitilla käytetään sekä tahitin että ranskan kieliä. Matkailu on merkittävä elinkeino.

Maantiede

Tahitin saari muodostuu kahdesta pyöreähköstä osasta, joita yhdistää kapea kannas. Suurikokoisempi ja asutumpi Tahiti Nui sijaitsee luoteessa ja pienikokoisempi Tahiti Iti kaakossa. Suurta osaa saaren laguunista ympäröi rantariutta, jossa on yli 30 läpimenokohtaa. Tärkein niistä on pääkaupunki Papeeteen johtava väylä.

Pääosa väestöstä asuu Tahiti Nuin kapealla rantakaistaleella. Sisäosa on vuoristoista ja korkein huippu Mont Orohena kohoaa 2 241 metrin korkeuteen. Muita korkeita huippuja ovat muun muassa Mt Aorai (2 066 m), Mt Marau (1 493 m) ja Diadéme (1 321 m). Tahiti Itin korkein vuori on Mt Ronui (1 332 m). Vuorilta virtaa useita vuolaita jokia, joista suurin on Papenoʻo.

Tahiti syntyi muiden alueen saarten tavoin vulkaanisen toiminnan seurauksena. Suurempi osa Tahiti Nui syntyi arviolta 2,5-3 miljoonaa vuotta sitten ja pienempi osa Tahiti Iti alle miljoona vuotta sitten.

• 
  Mont Aorai -vuori.
• 
  Tautira Beach.
• 
  Tahitin kasvillisuutta.

Ilmasto

Tahitilla vallitsee merellinen trooppinen ilmasto. Lämpötilat ovat varsin tasaisia ympäri vuoden, päivän ylin keskimäärin 28–31 astetta ja yön alin 20–23 astetta. Eniten sataa joulu- ja tammikuussa, vähiten kesäkuusta syyskuuhun. Saaren eteläosissa vuosittainen sademäärä on noin 2 500 millimetriä, kun taas pohjoisosissa sadanta on noin 1 800 millimetriä. Silloin tällöin Tyynenmeren trooppiset syklonit tulevat Tahitille asti, näin käy yleensä marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana.

Historia

Kapteeni Samuel Wallisin ja kuningatar Oberean tapaaminen Tahitilla noin vuonna 1772.

Matavai Bay William Hodgesin maalauksessa vuodelta 1776.

Tahitin syntyperäinen väestö koostuu polynesialaisista, jotka tulivat saarelle arviolta 300–800-lukujen välissä. Mahdollisesti espanjalaisten toimeksiannosta portugalilaislähtöinen tutkimusmatkailija Pedr Hernandez de Queiros kävi Tahitilla jo vuonna 1606, mutta eivät kiinnittäneet siihen kovin suurta huomiota. Vuonna 1767 Tahitin nähnyttä Samuel Wallisia pidetään sen löytäjänä. Vuonna 1774 James Cook vieraili saarella ja arvioi saarella eläneen siihen aikaan noin 200 000 asukasta. Nykyisin tutkijoiden mielestä tahitilaisia oli tuolloin kuitenkin vain noin 35 000. Eurooppalaisten saarelle mukanaan tuomat sairaudet tappoivat niin paljon Tahitin asukkaita, että vuonna 1797 saarella oli enää noin 16 000 asukasta. Myöhemmin se laski vielä noin 6 000:een.

Kuuluisa HMS Bountyn kapina tapahtui vuonna 1789 pian Tahitilta lähtemisen jälkeen.

Tahitin kuningaskunta sai alkunsa kuningas Pōmare I:stä ja oli voimassa vuodesta noin vuoden 1780 vaiheilta vuoteen 1880, alkuun itsenäisenä, sittemmin Ranskan alaisuudessa. Pōmare II kääntyi kristinuskoon 1815 ja laajensi kuningaskunnan valtaa. Tahitista tuli samalla eräänlainen lähetyssaarnaajien johtama valtakunta, mutta kuningas Pōmare III ja kuningatar Pōmare IV heikensivät lähetyssaarnaajien asemaa. Pōmare IV karkotti 1836 kaksi ranskalaista katolista lähetyssaarnaajaa, ja Ranska vastasi 1842 tuomalla sota-aluksen ja vaati korvauksia sekä teki alueesta protektoraattinsa. Pōmare V luopui kruunusta 1880, jolloin Tahitista tuli Ranskan siirtomaa.

Ranskalainen taiteilija Paul Gauguin asui saarella 1890-luvulla. Hän julkaisi saaren elämästä ihannoivia kirjoituksia, jotka ovat myöhemmin paljastuneet varsin väritetyiksi.

Hallinnollinen jako

Ranskan Polynesia on jaettu 48 kuntaan, joista 12 sijaitsee Tahitilla. Kunnat ovat:

Kunta	Väkiluku (2022)	Pinta-ala (km2	Sijainti
Arue	10 322	21,45
Faa'a	29 826	34,2
Hitiaa O Te Ra	10 196	218,2
Mahina	14 623	51,6
Paea	12 756	64,5
Papara	11 743	92,5
Pape'ete	26 654	17,4
Pirae	14 068	35,4
Punaauia	28 781	75,9
Taiarapu-Est	13 602	218,3
Taiarapu-Ouest	8 371	104,3
Teva I Uta	10 837	119,5

Turismi

Tahiti on tunnettu hyvistä rannoista sekä vesiurheilun paratiisina. Saari on tunnettu sukelluskohde. Tahiti on myös häämatkalaisten suosiossa, ja monet parit pitävät saarella vihkiseremonian.

Väestö

Tahitilla elää 191 779 ihmistä vuoden 2022 väestönlaskennan mukaan. Koko Ranskan Polynesiassa oli samaan aikaan 278 786, joten iso osa asukkaista on keskittynyt Tahitille, missä asui 68,8 prosenttia väestöstä.

Tahitin asukkaista vudoen 2022 väestönlaskennan mukaan 65,3 prosenttia asui kaupunkialueilla, mutta osuus oli kuitenkin pienempi kuin vuona 2017, jolloin kaupungeissa asui 65,3 prosenttia asukkaista. Tahitin maaseudulla asukasluku olikin viiden vuoden aikana kasvanut keskimäärin 2,6 prosenttia vuodessa, kun kaupunkialueella väestönkasvu oli vain 0,4 prosenttia.

Katso myös

• Luettelo Ranskan Polynesian saarista

Lähteet

• Tahiti & French Polynesia. Lonely Planet, 2006. ISBN 1-74059-998-5. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tahiti Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Tahiti Wikivoyagessa (englanniksi)

Ranskan Polynesian saaret